 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Vaasa | Pohjanmaa | |
Vanha Vaasa ja Mustasaaren kirkko |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vanha Vaasa ja Mustasaaren kirkko | ||
| Kuvaus | ||
| Pohjanmaan vanhimpiin lukeutuvalle satama- ja kauppapaikalle rakennettu Korsholman linna ja sen viereen syntynyt Vanha Vaasan kaupunki on toiminut Pohjanmaan hallinnollisena keskuksena 1300-luvulta vuoden 1852 kaupunkipaloon. Hallinnollisesta asemasta kertovat keskiaikaisen linnan paikka muistomerkkeineen, keskiaikaisen Pyhän Marian kirkon rauniot, entinen hovioikeuden talo sekä entinen läänin lasaretti. Mustasaaren kirkoksi muutettu Vaasan hovioikeuden talo on Suomenlinnan ohella maamme merkittävin 1700-luvun julkinen rakennushanke.
Vanhan Vaasan alueen katu- ja korttelirakenne periytyy 1600-luvun puolivälissä laaditusta ruutukaavasta. Alueen asuinrakennukset ovat pääosin 1930-1950 -luvuilta. Ainoa 1852 palosta säästynyt kivinen kauppiastalo on Vanhan Vaasan pääkadun eli Kauppiaskadun varrella sijainnut kaksikerroksinen Falanderin eli Wasastjernan talo vuodelta 1782. Kauppiaskadun varrella olleen raatihuoneen torin laidalla ovat keskiaikaisen Mustasaaren Pyhän Marian kirkon ja tapulin sekä Vaasan triviaalikoulun rauniot. Kirkon keskiaikainen osa käsittää runkohuoneen läntisen ristivarren. Kirkon vieressä on 1671 rakennetun kellotapulin harmaakivinen makasiinina toiminut pohjakerros. Kirkon rauniota on kunnostettu lukuisia kertoja 1910-luvulta lähtien. Tapulin raunio on katettu 1992. Vanhan Vaasan ruutukaava-alueen eteläpuolella on entinen hovioikeuden talo, joka on kaupunkipalon 1852 jälkeen muutettu Mustasaaren kirkoksi. Varhaiskustavilaisessa mansardikattoisessa rakennuksessa on kolossaalipilasterein varustettu keskirisalliitti. Hovioikeuden puisto periytyy rakennuksen valmistumisajalta. Hovioikeuden talon itäpuolella on hovioikeuden presidentin puutarha lammikoineen ja kivimuureineen. Puistossa eteläisen tulliportin luona on myös pieni klassisistinen päävartiorakennus, joka alkuaan sijaitsi torin reunalla. Hovioikeuden talolta lähtevä puukujanne johtaa Korsholman linnan paikalla olevalle kumpareelle, jossa on 1700-luvulla sijainnut maaherran residenssi. Vanhan Vaasan lehmuskuja on Suomen vanhin julkisessa käytössä oleva puistokatu. Vanhan Vaasan satama on alkujaan sijainnut kaupungin länsipuolella. Nyt jo maatuneen Hästholmenin sataman paikkaa ja Vanhaa Vaasaa yhdistää kanaali. Kanaalin suulla on jäännöksiä Krimin sodan aikaisista pattereista. Vanhan Vaasan pappila eli Hagan pappila sijaitsee 1600-luvun loppupuolelta periytyvällä paikallaan kaupungin pohjoispuolella. Kaupunkipalolta säästynyt päärakennus on rakennettu 1782 ja sitä on jatkettu 1804. Vanhan Vaasan historiallisiin rakennuksiin kuuluu myös vanha läänin lasaretti, nykyinen Mustasaaren sairaala, kaupunkialueen länsipuolella. Alueella on empirekauden lääninsairaala ja sen pihapiirin konttori- ja talousrakennus sekä 1890-luvun sielullisesti sairaiden vastaanottolaitos. Yhtenäinen sairaalan rakennusryhmä on osa autonomian ajan alussa organisoitua lääninsairaalaverkkoa. |
||
| Historia | ||
| Mustasaaren kaupunki perustettiin 1606 Korsholman linnan ja kirkon väliselle alueelle. Kaupungin nimi muutettiin Vaasaksi 1612. Korsholman linna oli rakennettu 1300-luvun lopulla, Mustasaaren Neitsyt Marialle pyhitetty harmaakivikirkko puolestaan todennäköisesti 1500-luvun alussa. Kirkko oli yksi merkittävimmistä Pohjanmaan keskiajan kirkoista ja seurakunta käsitti koko Etelä-Pohjanmaan.
Vaasan kaupunkialueesta on olemassa kaksi 1600-luvun puolivälin kaupunkimittausta. Tuolloin kaupunki sai ensimmäiset ruutukaavaan perustuvat asemakaavat. 1700-luvun luotettavat, kaupunkimittauksiin perustuvat kartat ovat vuosilta 1750 ja 1782–1783. 1700-luvun alkuun mennessä kaupunkirakenne oli muotoutunut lähes kaavan mukaiseksi. Keskiaikaisen kirkon eteläpuolella oli tori, jonka itäpuolelle muodostui kaupungin hallinnollinen keskus. Triviaalikoulu valmistui 1691 raatihuoneen torin laitaan. Korsholman linnan alueella sijaitsi 1700-luvulla maaherran residenssi. Linnan keskiaikaiset rakenteet tuhoutuivat 1500- ja 1600-luvun rakennustöissä sekä 1851, jolloin maastoa madallettiin uutta maaherran virkataloa rakennettaessa. Kiviristi pystytettiin linnan paikalle 1894. Kustaa III:n hallintokaudella 1776 perustettiin Vaasan hovioikeus, jonka rakennuksen suunnitteli yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantz. Rakennus valmistui 1785. Sen rakentamista valvomaan Tukholmasta saapunut rakennusmestari John Elfström suunnitteli Vaasassa ollessaan myös useita ympäristön kirkkoja. Hovioikeudenpuistikon suunnitteli C.F. Adlercrantz 1776 ja puiden istuttaminen aloitettiin 1781. Alkuperäiset haavat korvattiin lehmuksilla 1836–1842. Satama sijaitsi vajaan kahden kilometrin päässä kaupungista länteen, Hästholmenin saaren länsirannalla. Maannousun myötä mataloituneeseen satamaan kaivettiin kanaali 1838-1845. Ulkosatama siirrettiin Palosaareen 1790-luvulla. Vaasa tuhoutui täydellisesti tulipalossa 1852, minkä jälkeen se päätettiin siirtää uudelle paikalle meren rannalle. Mustasaaren keskiaikainen kirkko, jota oli laajennettu 1600-luvulla ja 1700-luvun aikana, vaurioitui palossa ja jäi raunioitumaan. Hovioikeuden talo säilyi palossa ja muutettiin kirkoksi lääninarkkitehti C.A. Setterbergin suunnitelmien mukaan 1862-1863 rakennusmestari Erik Kuorikosken johdolla. Pääjulkisivun eteen rakennettiin samalla korkea kellotorni. Myös lehmuskuja säästyi palolta. Vaasan lääninsairaalan piirustukset laati C.L. Engel ja 130 vuodepaikan sairaala oli valmis 1844. Th. Granstedt suunnitteli 1882 tehdyt lisäykset. Lääninsairaala siirrettiin 1931 Seinäjoelle ja Mustasaaressa aloitti toimintansa psykiatrinen hoito- ja tutkimuslaitos 1939. |
||
| Lisätietoa | ||
| Armas Luukko, Vaasan historia 1. 1971.
Mirjam Lehtikanto, Vaasan hovioikeuden toimitilat. Vaasan hovioikeus 1776-1976. Vaasa 1976. Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar i svenska Österbotten. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985. Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys, Vaasan kaupunkisuunnitteluvirasto 1986. Lena Spoof, Vanha Vaasa. Palossa säilynyttä kaupunkia. Vaasan kaupunkisuunnitteluvirasto 1987. Carl Johan Slotte, Mustasaaren kirkko - Vaasan entinen hovioikeudentalo. Tiili 1/1987. Frank Klemetz, Gamla Vasa hovrätt - Korsholms kyrka, ett mästarverk i sten. Tiili 1/1987. Lars Pettersson, Ristikirkot. Ars Suomen taide 3. Keuruu 1989. Seija Selistö, Vanhan Vaasan sairaala 1768-1990. Lääninsairaalasta valtion mielisairaalaksi. 1990. Vanhan Vaasan asemakaavaa täydentävä kortteli- ja ympäristösuunnitelma. Arkkitehtiryhmä Tekton Oy 1991. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11. Juhani Kostet, Cartographia urbanium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartaografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Rovaniemi 1997. Elias Härö, Korsholman vallit - historiallisen ajan muinaisjäännös. "Jos emme omistaisi mitään". Pohjanmaan museon 100-vuotisjuhlaan liittyviä tekstejä. Pohjanmaan museon julkaisuja 18. Vaasa 1998. Eija Piispala, Vaasan hovioikeus ja sen puistokatu. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001. Eija Piispala, Vanhan Vaasan puutarhojen ja puistojen historiaa. Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2002. Eija Piisala, Hovioikeuden puistot ja ryytimaat. Vihreää arkkitehtuuria Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004. Anna-Kaisa Aalto, Vanhan Vaasan laaksot. Vaasan kaupunkisuunnittelu, viheraluesuunnittelu 2007. (Moniste). Päivi Hakanpää, Vanha Vaasa. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto rakennushistorian osasto 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; kaupungin asuintalo; kirkko; muinaisjäännös; muu hallintorakennus; pappila; puisto; sairaala, parantola; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Mustasaaren kirkon rauniot. Hannu Vallas 1998. |
Mustasaaren kirkko, entinen Vaasan hovioikeus. Johanna Forsius 2008. |
Mustasaaren kirkko, entinen Vaasan hovioikeus. Hannu Vallas 1998. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU