Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Uusikaarlepyy Pohjanmaa

Uudenkaarlepyyn historiallinen keskusta

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Uudenkaarlepyyn historiallinen keskusta
Kuvaus
Uusikaarlepyy on yksi Pohjanmaalle 1600-luvun alussa merkantilismin vaikutuksesta perustetuista rannikkokaupungeista. Omaleimaista kaupunkikuvaa hallitsee joen rantaan 1700-luvun alussa rakennettu puukirkko. Historiallinen kaupunkirakenne kirkon ympäristössä on peräisin kahdesta eri rakennusvaiheesta. Kirkon eteläpuolen puutalot ovat 1858 kaupunkipaloa edeltävältä ajalta ja pohjoispuoliset ruutukaavakorttelit palon jälkeiseltä ajalta.

Uudenkaarlepyyn kirkko joen itärannalla, joen yli vievän sillan päässä, on pohjamuodoltaan pitkäkirkko. Länsipäässä on torni, vesikatto on jyrkästi nouseva ja aumattu. Kirkkosali on koristeltu runsailla maalauksilla (Daniel Hjulström, 1749-1751). Arvokas esineistö kuvastaa monipuolisella tavalla kaupungin porvariston ihanteita kotikirkkonsa kaunistamisessa. Suomen vanhimpiin kuuluvat 8-äänikertaiset urut on rakentanut Anders Telin vuonna 1768. Kirkon ulkoseinien empiretyylinen vaakalaudoitus pilastereineen on 1800-luvun puolivälistä. Pohjalainen renessanssitapuli on rakennettu 1702.

Kirkon pohjoispuolella on yhtenäinen puurakennusten korttelialue. Pankki- ja Lybeckinkadun rajaama alue on rakentunut vuoden 1858 palossa tuhoutuneen kaupungin tilalle. Ruutukaava-alueen porvaristontit ovat suurikokoiset ja niiden asuintalot ja ulkorakennukset ovat pääosin 1860- ja 1870-luvuilta. Yksikerroksiset asuinrakennukset edustavat hillittyä, niukkaeleistä klassista muotokieltä. Tontit on rajattu leveästä ja matalasta katutilasta umpiaidoilla ja porteilla.

Kaupunkipalosta säästynyt puutaloalue on Uudenkaarlepyyn vanhinta kaupunkirakennetta. Alueella sijaitsee Pietari Brahen 1641 perustaman triviaalikoulun rakennus. Rakennuksen länsisiipi, jossa on mm. kaupungin raatihuone, on rakennettu 1800-luvun puolivälissä.

Kaupunkia halkaisevaa jokimaisemaa hallitsee Uudenkaarlepyyn 1926 rakennettu voimalaitos. Joen patoamisesta johtuva vedenpinnan nousu ja uuden rantapuistikon rakentaminen ovat muuttaneet kaupungin joenpuoleista ilmettä.
 
Historia
Uusikaarlepyy perustettiin 1617 vanhan kauppapaikan läheisyyteen Lapuanjoen kahden viimeisen kosken varrelle. Kaupunki tuhoutui pahoin tulipalossa 1858, lukuun ottamatta kaupungin eteläisintä osaa. Myös joen länsipuolelle rakennetut korttelit ”Nystan” säästyivät liekeiltä. Uudenkaarlepyyn uuden, ajanmukaisen ja paloturvallisen ruutuasemakaavan laati arkkitehti C.A. Edelfelt.

Uudenkaarlepyyn kirkko rakennettiin 1708. Lattiarakenteisiin käytettiin 1607-1610 rakennetun seurakunnan ensimmäisen kirkon maalauksin varustettuja seinähirsiä sekä vesikaton aluslaudoitukseen holvilautoja. Tornin päätteen teki vöyriläinen rakennusmestari Johan Knubb 1730. Jacob Rijf valmisti kirkkoon uudet ovet ja ikkunat 1803-1804.

Kirkko ja tapuli sekä ent. triviaalikouluntontti ja muutama asuinrakennus pelastuivat suuresta kaupunkipalosta 1858. Arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelema, 1928-1929 toteutettu restaurointi oli ensimmäisiä puukirkkojen antikvaaris-esteettisiä kunnostuksia Suomessa. Maalaukset konservoitiin 1963 ja valaistus uusittiin 1992.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.

Erik Birck, Nykarleby stads historia del II. Jakobstad 1980. Nykarlebyvyer: http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birck/ii/inneh_ii.htm (haettu 1.2.2019).

Erik Birck, Nykarleby stads historia del III. Jakobstad 1988. Nykarlebyvyer: http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birck/iii/inneh_iii.htm (haettu 1.2.2019).

Trästäder i Finland; Stadsplanering i finska trästäder. Den nordiska trästaden 12. 1972.

Svenska Österbottens historia IV. Vasa 1983.

Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar i svenska Österbotten. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.

Kari Appelgren, Om den skulpterade och målade inredningen i Österbottens kyrkor. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.

Lars Pettersson, Kirkkojen rakentaminen 1800-luvun alkuvuosikymmenille. Ars Suomen taide 4. Keuruu 1989.

Juhani Martikainen, Orglar i Finland från tiden 1600-1800 - deras byggare, historia, konstruktion och stil. Studia Musica 7. Sibelius Akademien 1997.

Juhani Kostet, Cartographia urbanium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartaografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Rovaniemi 1997.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; kirkko; koulu; silta;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Uudenkaarlepyyn kirkko Lapuanjoen rannalla. Maria Kurtén 2007
Uudenkaarlepyyn kirkko Lapuanjoen rannalla. Maria Kurtén 2007.
Uudenkaarlepyyn kirkko ja historiallista keskustaa. Margaretha Ehrström 2008
Uudenkaarlepyyn kirkko ja historiallista keskustaa. Margaretha Ehrström 2008.
Uudenkaarlepyyn kirkko ja seminaarin entinen harjoituskoulu kaupungin historiallisessa keskustassa. Hannu Puurunen 1973
Uudenkaarlepyyn kirkko ja seminaarin entinen harjoituskoulu kaupungin historiallisessa keskustassa. Hannu Puurunen 1973.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009