på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kouvola Pyhtää
Kymijoen rajalinnakkeet
Kuvaus
Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Kymijoen molemmilla rannoilla sijaitsevat linnakkeet on rakennettu turvaamaan valtakuntien välistä rajaa Turun rauhan 1743 jälkeen, jolloin raja on kulkenut pitkin Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa.

Ahvenkoskella, Kymijoen itäpuolella Pyhtäällä, on venäläisten rakentamia rajalinnakkeita ja vallituksia vanhan maantien ja rajanylityspaikan turvana. Joen länsirannalla Ruotsinpyhtään puolella on ruotsalaisten rakentamia linnoitteita.

Ruotsulan redutti on venäläisten 1743 jälkeen Kymijoen rantaan rakentama. Ruotsulan maavallitus on turvannut strategisesti tärkeää ylityspaikkaa, jossa maantie haarautuu kohti etelää Anjalaan ja länteen kohti Iittiä. Ruotsulan vastarannalla on ollut ruotsalaisten rakentama Keltin redutti, joka on myöhemmin tuhoutunut.

Villikkalan keskeneräiseksi jäänyt linnake on Kustaan sodan jälkeen ruotsalaisten rakentama 1793-1794. Sen ulkovarustukset on rakennettu Elimäki-Anjala -maantien turvaksi sen molemmin puolin.

Sippolanjoen varrella on puolestaan venäläisten 1791 rakentama Liikkalan varustus, joka on rakennettu suojaamaan Haminasta Anjalaan johtavaa maantietä. Varustus koostuu kahdesta maarakenteisesta linnakkeesta ja niitä yhdistävästä katvetiestä. Eteläisessä linnakkeessa on neljä puolibastionia pohjoisen linnakkeen ollessa epäsäännöllinen.
 
Historia
Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa pitkin. Ruotsi rakensi Kymijoen rajalinnakkeiden lisäksi Sveaborgin merilinnoituksen (Suomenlinna) sekä Loviisan-Svartholman kaksoislinnoituksen. Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti puolestaan Taavetin ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun ihannekaupungin 1773 nykyisen Luumäen kuntakeskuksen paikalle.

Ruotsin kuningas Kustaa III käynnisti 1788 sodan, jolla pyrki saamaan takaisin Venäjälle menettämiään alueita, mutta ns. Kustaan sota päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Sodan seurauksena Venäjän keisarinna Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Linnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Kokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipale ja Kärnäkoski sekä Anjalankoskelle Liikkala. Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Kärnäkoskelle perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat eli ns. Suvorovin kanavat.
 
Lisätietoa
Kaakkois-Suomen vanhat maalinnoitukset. Sotasokeat ry 1974.

Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.

Vastassa Ruotsi. Kaakkois-Suomen linnoitukset. Museovirasto 1990.

Eeva-Liisa Oksanen (toim.), Kahden kruunun alla, Kymijoki rajana 1743-1811. Kymen läänin Suomi 75 vuotta –työryhmä, Kymenlaakson maakuntaliitto, Kymenlaakson kesäyliopisto 1992.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.
 
kohteeseen sisältyy:  linnoitus; muinaisjäännös;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Ruotsulan redutti.

Ahvenkosken redutti.
 
Kartta: Kymijoen rajalinnakkeet
 
© Museovirasto 2009