på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa
Seinäjokivarren kyläasutus
Kuvaus
Viitalan ja Kihniän kylät Seinäjoen yläjuoksulla edustavat Pohjanmaalle tyypillistä ja hyvin säilynyttä jokilaakson kyläasutusta, jossa eri-ikäinen rakennuskanta on ryhmittynyt nauhamaisesti peltomaiseman keskellä virtaavan jokiuoman ja raitin varrelle.

Viitalan rivikylän alkaa Peräseinäjoen kirkonkylän pohjoispuolelta. Kylän halki kulkee Seinäjoen jokiuomaa noudatteleva maantie, jonka molemmilla puolin talot ovat tiuhana nauhana. Viitalan kylän osa-alueita ovat vanhojen kantatilojen mukaan Pappilanmäki, Flinkkilänmäki, Kanto, Annala ja Koivistonmäki. Tiivein ja yhtenäisin raittinäkymä on kylän etelälaidalla Pappilanmäen ja Koivistonmäen alueilla, missä päärakennukset ovat pitkä julkisivu tien suuntaisesti. Raitin varressa ovat Pappilan päärakennus, rippikoulutupa, Peräseinäjoen ensimmäinen kansakoulu, Flinkkilän ja Keski-Flinkkilän päärakennukset, jotka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella.

Kihniän kylä on sijoittunut kapealle peltonauhalle Kihniänjoen ja jokea seuraavan maantien varrelle sekä metsänrajaan. Avoimen maaston ansiosta kaikki tilakeskukset ovat näköyhteydessä toisiinsa. Komeita esimerkkejä pohjalaisesta rakennuskulttuurista on Yli-Kihniän, Rinta-Kihniän, Viitasaaren, Tuovilan, Kallio-Kujalan tiloilla sekä seurojentalon ympärillä Niemenmäessä. Seurantalo Sampola on edustava jugendrakennus joenmutkan puistomaisessa ympäristössä. Kylän etelälaidalla on koulu, jonka pihapiirissä on kaksi koulurakennusta.
 
Historia
Ilmajoen pitäjän takamaihin kuuluneen Seinäjoen yläjuoksun rannat saivat pysyvän asutuksen vasta uuden ajan alkupuolella. Peräseinäjokena tunnettu alue muodosti oman asutussaarekkeen, jonka erotti Kyrönjokilaakson vanhasta asutuksesta laaja, asumaton suoalue. Kyläasutus Seinäjoen ja sen sivuhaaran, Kihniänjoen varrelle muodostui vasta 1600-luvun alkupuolella. Vanhempien asutusseutujen väliin jäävän Peräseinäjoen liikenneyhteydet paranivat 1800-luvulla, jolloin raivattiin maantiet Alavuden, Seinäjoen ja Jalasjärven suuntiin. Tätä ennen kylän suuntainen Seinäjoki oli tärkeä liikenneväylä Ilmajoen suuntaan.

Kihniän kylän tunnettu historia alkaa 1600-luvun puolivälissä. Kihniän kantatalo sijaitsi joen länsipuolella mutkapaikassa Rinta-Kihniän kohdalla. Kantatalo jaettiin 1700-luvun lopulla Ala- ja Ylä-Kihniäksi. 1800-luvulla tiloista erotettiin Mäki- ja Rinta-Kihniä.
 
Lisätietoa
Toimi Kangasniemi (toim.), Peräseinäjoen kirja. 1972.

Suomen teiden historia I. Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys. Helsinki 1974.

Rakennusinventointi, Peräseinäjoki, Viitalan kylän rakennusinventointi. Etelä-Pohjanmaan museo.

Stiina Savolainen, Simo Siira ja Reijo Mäkinen, Rakennusinventointi, Peräseinäjoki, Kihniän kylä. 1998.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.

Tiina Lehtisaari, Uuden Seinäjoen alueen yleiskaavainventointi. Maa ja Vesi 2005. Länsi-Suomen ympäristökeskus, KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; seurantalo; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Anttilanmäen aluetta Viitalan kylässä.

Viitalan kylää.

Viitalan kylä, asutusta Vuolteella.
 
Kartta: Seinäjokivarren kyläasutus
 
© Museovirasto 2009