Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Pöytyä Varsinais-Suomi

Yläneen Vanhakartano ja viljelymaisema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Yläneen Vanhakartano ja viljelymaisema
Kuvaus
Yläneen Vanhakartanoa eli Yläneenkartanoa ympäröi keskiajalta lähtien muotoutunut ja suurmaanomistuksesta edelleen kertova avoin viljelysmaisema. Vanhakartano on kiinteine myöhäiskustavilaisine sisustuksineen edustava 1700-luvun lopun kartano, ja sen sivurakennuksista toinen on maamme vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia.

Yläneenjoen rannalla, pienen kosken kohdalla sijaitsevassa pihapiirissä on kolme asuinrakennusta: kaksikerroksinen, mansardikattoinen päärakennus ja kaksi pihapiiriä rajaavaa aumakattoista sivurakennusta. Päärakennuksen takana on puutarha ja talousrakennukset sijaitsevat etelässä ja lounaassa.

Todennäköisesti 1790-luvun alussa rakennettu kaksikerroksinen päärakennus on ilmeeltään lähinnä klassistinen, vaikkakin siinä vielä on vanhakantainen mansardikatto. Kartanon kiinteä sisustus on myöhäiskustavilainen. Toisen kerroksen suuressa salissa, ruusuhuoneessa ja kahdessa kabinetissa on Mustiossa toimineen maalarin Pehr Sundbergin maalaamat joonialaisin pilasterein ja medaljonkiaihein koristellut pellavatapetit ja ovenpäällysmaalaukset. Päärakennuksen interiööreissä samoin kuin itäisen flyygelin huoneissa on euralaisen taiteilijan Jalmari Karhulan jugend-aikaisia muutoksia ja maalauksia, esim. ruokasalissa, isännän huoneessa ja itäisen sivurakennuksen Säästökassa-huoneessa. Turkulainen taiteilija August Kaario on maalannut vanhoihin pellavatapetteihin omia lisäyksiään. Samaten salin ovenpäälliskuvat ovat todennäköisesti hänen tekemänsä, ilmeisesti 1930-luvulla.

Sivurakennusten tarkka rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Idänpuoleinen lienee arkkitehtonisen volyyminsa ja yksityiskohtiensa perusteella rakennettu 1700-luvun alussa, mahdollisesti jo 1600-luvun lopussa. Se on vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia maassamme. Lännen puoleinen sivurakennus on muutettu itäisen kaltaiseksi aumakattoineen ja pieniruutuisine ikkunoineen vuoden 1916 jälkeen.

Vanhakartanon kautta kulkeva Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhdistävä tie muodostui keskiajalla pyhiinvaellusreitiksi, Pyhän Henrikin tieksi. Legendan mukaan Köyliön järven jäällä surmatun Uppsalan piispa Henrikin ruumis kuljetettiin surmapaikalta ja haudattiin Nousiaisiin.
 
Historia
Varsinais-Suomen keskeisimpiin asutusalueisiin nähden syrjäisellä Pyhäjärven seudulla oli vähäistä asutusta jo historiallisen ajan alussa. Yläneenkartano eli Yläneen Vanhakartano sijoittui Pyhäjärveen laskevan Yläneenjoen koskelle paikalle, jonka liepeillä oli ollut rautakautista asutusta. Sen kautta kulki talvitie Varsinais-Suomesta Turusta koilliseen Satakuntaan Kokemäelle.

Yläneen Vanhakartanon on mainittu olevan jo 1380-luvulla vanhaa rälssiä ja se muodosti keskiajalla seudun suurimman ja merkittävimmän kartanoläänin. Kartano oli 1500- ja 1600-luvulla Fleming-suvun omistuksessa. Perimätiedon mukaan sivurakennuksen kellariholveja käytettiin tuolloin vankilana. Suurin osa kartanon lampuotitiloista erotettiin ja muodostettiin Uusikartano-nimellä 1809, jolloin Yläneenkartano sai nimen Vanhakartano.
 
Lisätietoa
Gabriel Nikander, Finländska herrgårdar under den gustavianska tiden. Historisk tidskrift för Finland. 1917.

(O.T), Yläneenkartano. Menneisyyden ja nykyisyyden esittelyä. 1937.

Mittauspiirustukset, Irja Sahlberg: asemapiirros, plaanit, päärakennuksen leikkaus. 1945. Turun maakuntamuseo.

Aulikki Ylönen, Pöytyän, Yläneen ja Oripään historia vuoteen 1865. Pöytyän, Yläneen ja Oripään historiatoimikunta 1969.

Juhani Vainio, Asutusrakenteen kehitys Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto 1984.

Elias Härö, Kartanoarkkitehtuuri. Ars. Suomen taide 2. Otava 1988.

Pia Mattila-Lonka, Kartanoita ja korven kansaa. 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; pihapiiri; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Yläneen Vanhakartanon historiallista viljelyaukeaa. Johanna Forsius 2007
Yläneen Vanhakartanon historiallista viljelyaukeaa. Johanna Forsius 2007.
Yläneen Vanhakartano ja viljelymaisemaa. Hannu Vallas 2005
Yläneen Vanhakartano ja viljelymaisemaa. Hannu Vallas 2005.
Vanhakartanon päärakennus. Jarkko Sinisalo 1987
Vanhakartanon päärakennus. Jarkko Sinisalo 1987.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009