 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Vaasa | Pohjanmaa | |
Vähänkyrön kirkonmäki, Kirkkosaari ja pappila |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vähänkyrön kirkonmäki, Kirkkosaari ja pappila | ||
| Kuvaus | ||
| Vähänkyrön kirkonmäki kuvastaa hyvin kirkonkylien rakentamistilannetta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ennen 1930-luvulla alkanutta liikenteen ja kaupan kasvun mukanaan tuomaa suurimittakaavaisempaa rakentamista.
Vähänkyrön kirkonkylän halki kulkevan maantien päätepisteenä on tasamaastosta kohoava kirkonmäki, jolla seisoo kirkko, tapuli, lainajyvästö ja vanha läpiajettava luhti sekä vanha kansakoulu ja sen ympäristössä ryhmä pieniä asuinrakennuksia. Kyrönjoen rantatörmältä kohoava kirkko on yksi harvoista 1700-luvun kustavilaisista kivikirkoista. Valkeaksi rapattu kirkko on pohjamuodoltaan sisäviisteinen ristikirkko. Sen vesikatto on loiva ja ristivarsien päistä aumattu. Ristivarsien fasadeissa on kolme ikkunaa ja matalat päätykolmiot. Kirkkosalia kattaa lautaholvit. Kirkon eteläpuolella, Kirkkolammen ja Kyrönjoen välissä on Kirkkosaari, jolla pitäjän ensimmäinen kirkko on 1610-1643 sijainnut. Saarella on myös Krimin sodan aikainen venäläisten kasakoiden hautausmaa. Vähänkyrön pappilan, Maunukselan pihapiiri klassistisine päärakennuksineen on Kyrönjoen vastarannalla. |
||
| Historia | ||
| Vähänkyrön kirkko rakennettiin 1799-1803. Työssä noudatettiin suhteellisen tarkasti Yli-intendentinviraston arkkitehti Olof Tempelmanin piirustusta vuodelta 1786. Huomattavin poikkeama oli kookkaan keskitornin poisjättäminen. Se lisättiin kirkkoon alkuperäistä suunnitelmaa vapaasti mukaellen 1937 tapahtuneen perusteellisen korjaustyön yhteydessä. Kirkon ulkorappaus uusittiin 1980-luvun alussa tehdyssä korjauksessa ja maalattiin valkeaksi. Kirkossa on kuparipeltikatto.
Vähäkyrö erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi seurakunnaksi 1607. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas. Jo edellisen kirkon aikana rakennettu tapuli vuodelta 1767 siirrettiin nykyiselle paikalleen 1804. Vähänkyrön seurakunta osti 1815 pappilaksi Mustasaaren Iskmosta hovioikeudenpresidentti Reuterholmin huvilan, joka siirrettiin Kyrönjoen rantaan. Myös kaksi aikaisempaa pappilaa olivat sijainneet samalla paikalla. |
||
| Lisätietoa | ||
| Britt-Louise Granö, Hovrättspresidenten Axel Christian Reuterholm i Iskmo. Sl, sa.
Ville Lukkarinen, Jacob Rijfs försvunna plan till en kyrka i Lillkyro. Finskt Museum 1987. Finska Fornminnesföreningen 1987. Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11. Maria Kurtén - Susanne Öst - Rose-Marie Back - Minna Torppa - Sari Tallgren, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008. Marianne Koskimies-Envall, Vähänkyrön pappila ja sen ensimmäiset asukkaat. Kapsäkki, Pohjanmaan museolehti 2012. |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; koulu; kylä; lainamakasiini; muinaisjäännös; museo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Vähäkyrön kirkko. Maria Kurtén 2007. |
Vähäkyrön kirkon tapuli. Tuija Mikkonen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU