på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kuortane Etelä-Pohjanmaa
Kuortaneen pohjalaistalot
Kuvaus
Kuortaneen kaksifooninkiset pohjalaistalot pihapiireineen muodostavat poikkeuksellisen komeita ja yhtenäisenä säilyneitä kokonaisuuksia kyläteiden varsilla. Kuortaneen pohjalaistalot muodostavat oman tyyppinsä, jolle on ominaista räystäiden koristelistoitus, kuistien ja haukkaikkunoiden vaihtelevat puitejaot sekä rakennuksen ullakkopäätyjen keltamultamaalaus. Muuten rakennukset ovat punamullattuja valkoisin nurkkalaudoin ja ikkunanpielin.

Kuortane on 1800-luvulla ollut Kainuun ohella merkittävin tervan tuotantoalue maassamme ja tervakaupan tuoma varallisuus ilmenee selkeästi pitäjän komeissa pohjalaistaloissa.

Kuortaneen komeista pohjalaistaloista kuuluisin ja tunnetuin on Länsirannalla sijaitseva Viitalan talo, Lakeuden lukko, aittoineen. Hallitsevalla paikalla kylän keskivaiheilla, vastapäätä Kuortaneen kirkkoa järven toisella puolella oleva kaksifooninkinen talo on rakennettu 1835 ja sen sekä kaksikerroksisen vilja-aitan arkkitehtuurissa näkyy uusklassismin arkkitehtuurin vaikutus.

Ruismäen tiivis puolitoista- ja kaksifooninkisten talonpoikaistalojen rivi on nykyisen Seinäjoelle johtavan valtatien eteläpuolella. Ruismäen vanhimmat rakennukset sijaitsevat nimensä mukaisesti mäellä, viljeltyjen peltojen keskellä. Kylän neljä 1900-luvun alkupuolen ja jälleenrakennuskauden taloa ovat alavammalla maalla kylätontin länsipuolella.

Kuhajärven etelärannalla, Lapuanjoen ja vanhan mutkittelevan maantien välillä on Kuhan taloryhmä. Yli-Kuhan kaksifooninkinen punamullattu päärakennus vuodelta 1877 seisoo kivinavettoineen Ala- ja Keski-Kuhan tiiviin taloryhmän eteläpuolella.

Länsiranta, Kuhajärvi ja Lapuanjokirannat ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kuortaneenjärven maisema-aluetta.
 
Historia
Kuortaneen kiinteä asutus syntyi Kuortaneenjärven ympäristöön 1500-luvun puolivälissä. Tervanpoltto ja kytöviljely vaurastuttivat pitäjää ja sen talonpoikia 1700-1800-luvulla, ja vaurastuminen näkyi komeiden talonpoikaistalojen rakentamisena.

Talon jakamisen yhteydessä uudet talot rakennettiin samalle mäelle ja samaan pihaan. Ruismäki asutettiin 1771, kun Märijärven talon tytär sai torpan sieltä. Talot oikaistiin samaan riviin uusjaossa 1800-luvun lopulla ja talon halkomisen yhteydessä 1904.
 
Lisätietoa
Pekka Kakkuri, Unto Katajamäki et al, Etelä-Pohjanmaan kotiseutuhistoria. Kotimaakunnan vaiheet. Etelä-Pohjanmaan liitto 1985.

Liisa Ruismäki, Pirättyy puheelle: Mäyryn kyläkirja 2000.

Riitta Jaakkola, Päivi Anttila ja Lise-Lotte Molander, Kuortaneenjärven kulttuurimaisemissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 173. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Vaasa 2000.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.

Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Lakeuksien lukoksi kutsuttu Viitalan talo Kuortanejärven länsirannalla.

Nisulan talo Kuortaneen Länsirannan kylässä.

Yli-Kuha.
 
Kartta: Kuortaneen pohjalaistalot
 
© Museovirasto 2009