på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Ilmajoki Etelä-Pohjanmaa
Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus
Kuvaus
Ilmajoen Nikkolan ja Pirilän taloryhmien edustavat eteläpohjalaisella viljelylakeudella sijaitsevan jokivarsiasutuksen kylärakennetta ajalta, jolloin Kyrönjoki toimi alueen pääkulkureittinä. Pohjalaistalojen päärakennusten julkisivut avautuvat joelle ja talousrakennukset on ryhmitetty niiden taakse. Tiiviisti rakennettua jokivarsikylää komeine puolitoista- tai kaksifooninkisine talonpoikaistaloineen on säilynyt muutamana ryhmänä.

Parhaiten vanha asutusrakenne on säilynyt Pirilän, Fossilan ja Nikkolan alueilla, jossa talonpoikastalot pihapiireineen sijaitsevat vieri vieressä jokitöyräällä. Päärakennusten pitkät sivut ja puutarhat rajaavat pihaa joen puolelta talousrakennusten jäädessä tien puolelle.

Ilmajoen rikasta talonpoikaista rakennuskulttuuria edustavat Nikkolassa Latva-Nikkolan ja Ala-Nikkolan talot 1800-luvun päärakennuksineen ja runsaine talousrakennuksineen. Joen vastakkaisella puolella on Herkoolin kartanomainen päärakennus vuodelta 1893.

Pirilässä Ala-Pirilän, Pirilän, Keski-Pirilän, Rinta-Pirilän ja Yli-Pirilän päärakennukset muodostavat yhä erittäin tiiviin joen suuntaisesti rakennetun rivistön. Talousrakennukset on ryhmitetty maantien puolelle. Taloryhmän vastapäätä joen toisella rannalla ovat Ala-Fossi ja Keski-Fossi ja kaksikerroksinen Fossila. Nikkolan, Pirilän ja Fossilan pohjalaistaloista vanhimmat ovat 1800-luvun alkupuolelta.

Joen länsirantaa seuraa ainakin 1600-luvulta samalla paikalla kulkenut Könnintie ja itäpuolella, kauempana rannasta nuorempi Nikkolantie. Nikkolantien varressa tien ja vanhan jokivarsiasutuksen väliin jää peltovyöhyke.

Jokirannan asutuksen pohjoispuolella avautuu Kyröjoen Alajoen lakeus lukuisine latoineen ja jokisaunoineen. Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Ilmajoen Alajoki -maisema-alueelle.
 
Historia
Kyrönjoen länsilaidalla, joen ja sitä myötäilevän maantien välissä oli aikoinaan Luhtaselan, Fossilan, Välkkilän ja Sihtolan kylien kilometrien pituinen yhtenäinen, pääosin kaksikerroksisten talonpoikaistalojen rivi. Joki oli seudun tärkein kulkureitti, ja pihapiirit rakennettiin edustaviksi joen suuntaan.

Ilmajoen tärkein silta 1800-luvun alussa oli Nikkolan silta. Ainoa tie kulki silloin joen länsirannalla, ja Könnintien varrella maatilojen asuin- ja liikerakennusten pääjulkisivut rakennettiin tien suuntaan jo 1800-luvun loppupuolella.

Joen liikenteellisen merkityksen vähentyi 1800-luvun aikana, ja 1900-luvun vaihteessa rakennettiin Nikkolantie Kyrönjoen itäpuolelle. Tällöin myös uudisrakentaminen siirtyi jokirannasta tien varteen.
 
Lisätietoa
Niilo Liakka, Ilmajoen pitäjä, piirteitä sen synnystä, hallinnollisesta, elinkeinollisesta ja kirkollisesta kehityksestä sekä hajautumisesta. Vaasa 1934.

Aulis Alanen, Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen. Vaasa 1953.

Harri Turunen, Lakeuden joet. Kytösavut XV. Lakeuden joet. Kurikka 1985.

Tutkimus tiiviisti rakennettujen perinteisten kylien rakenteesta ja asukkaiden kokemuksista. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 41/1997.

Maaria Mäntysaari, Ilmajoen rakennusperintö, osa I, keskusta. Ilmajoen kunta, kaavoitustoimi. 1999.

Maaria Mäntysaari, Alajoen jokisaunat ja luhtaladot. Rakennetun ympäristön säilyttäminen ja ohjeet lisärakentamiselle Ilmajoen-Seinäjoen Alajoella. Länsi-Suomen ympäristökeskus 1999.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.

Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Pirilän rakennusryhmä Kyrönjokivarressa Ilmajoella.

Kyrönjoen jokivarsiasutusta Pirilässä Ilmajoella.

Herkoolin päärakennus Kyrönjokivarressa Ilmajoen Nikkolassa.
 
Kartta: Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus
 
© Museovirasto 2009