på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Virolahti Kymenlaakso
Virolahden kirkko ja kivisakasti
Kuvaus
Virolahden keskiaikaisen emäseurakunnan 1700-luvun puolivälin puukirkko on ainoa säilynyt tunnetun ruokolahtelaisen kirkonrakentaja Tuomas Suikkasen johdolla Vanhaan Suomeen rakennetuista. Kirkkotarhassa on keskiaikainen kivisakasti.

Laajan kirkkoaukean laidassa sijaitseva Virolahden tasavartisen ristikirkon ristivarret kapenevat ulospäin. Vesikatto on jyrkkä ja ristivarsien päästä aumattu. Ristikeskuksessa on pieni kattoratsastaja.

Kirkon fasadijäsentely ja kiinteä sisustus ovat peräisin arkkitehti Juhani Viisteen 1939 tekemästä korjauksesta, johon liittyvät myös Lauri Välkkeen tekemät lehterinkaiteiden koristemaalaukset. Sisäväritys on uusittu 1963 ja kuori-ikkunoihin on asennettu seuraavana vuonna Välkkeen suunnittelemat Virolahti-aiheiset lasimaalaukset. Alttaritaulu Kristuksen hautaanlasku on vuodelta 1914 ja sen on maalannut Oskari Paatela.

Kirkkotarhaa reunustava komea kiviaita on vuodelta 1857. Arkkitehti Veli Klamin suunnittelema tapuli on rakennettu 1958 edellisenä vuonna palaneen paikalle. Keskiaikainen kivisakaristo kirkkotarhassa on valkeaksi kalkittu ja siihen liittynyt, järjestyksessä kolmas puukirkko on purettu 1846. Kirkkotarhassa on lisäksi Pyterlahden kartanon omistaneen eversti Alexander Ekesparren hautakappeli. Sankarihautausmaa muistomerkkeineen ja kivisine risteineen on kirkon vieressä.

Maantien varressa kirkosta luoteeseen on pitäjäntupa, joka on toiminut myös seurakuntatalona.
 
Historia
Virolahden seurakunta muodostettiin 1300-luvun lopulla. Keskiaikainen kivisakaristo liittyi aikanaan puukirkkoon.

Virolahden nykyinen kirkko rakennettiin ruokolahtelaisen kirkonrakentaja Tuomas Suikkasen johdolla 1765-1768. Esikuvana oli Ruokolahden silloinen 1741 valmistunut kirkko. Sisustuksen kirkkoon suunnitteli alunperin Mikael Stoffert. Suikkasen Vanhaan Suomeen rakentamat kolme muuta kirkkoa, Johanneksen, Käkisalmen ja Sakkolan kirkot, eivät ole säilyneet. Eskil Colleniuksen piirtämä tapuli vuodelta 1778 paloi 1957.
 
Lisätietoa
Yrjö Kaukiainen, Virolahden historia 1, 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970.

Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A 26 1992.

Martti Favorin, Virolahden historia 2, 1800-luvun puolivälistä Suomen itsenäistymiseen; Virolahden historia 3, Suomen itsenäisyyden vuosikymmenet vuoteen 1999. Virolahden kunta 1992, 1999.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa; kellotapuli; kirkko; sakasti;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Virolahden kirkko.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Virolahden kirkko ja kivisakasti
 
© Museovirasto 2009