Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Masku Varsinais-Suomi

Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko
Kuvaus
Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko muodostavat ainutlaatuisen ajallisesti ja maisemallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Suurvalta-ajan huomattavimpiin rakennushankkeisiin Suomen puoleisessa valtakunnan osassa kuuluva Louhisaaren maisemarakenne periytyy keskiajalta ja kulttuurimaiseman peruspiirteet heijastavat suurvaltakaudella kehittynyttä kartanomiljöötä. Louhisaari ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin rakennettu Pernajan Sarvilahti ovat Suomessa ainoat suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennetut ylhäisaatelin asuinkartanot.

Louhisaari on Herman Flemingin 1600-luvun puolivälissä rakennuttama kartanokokonaisuus. Keskiaikainen asuinkartano sijaitsee pitkälle sisämaahan työntyvän Mynämäenlahden etelärannalla aikoinaan meren äärellä olleella kalliolla. Kolmikerroksinen, korkean hollantilaiskaton kattama linna on saanut vaikutteensa hollantilaisesta palatsiarkkitehtuurista. Barokkiportaalin yläpuolella on hiekkakivinen inskriptiotaulu vuosiluvuin 1655 ja 1761 (renovatum). Toinen kerros, jonka kiinteä sisustus on muutettu rokokootyyliseksi Chr. Fr. Schröderin mukaan 1760-1770-luvulla, on ollut varsinainen asuinkerros. Kolmas kerros, jonka saleissa on säilynyt alkuperäisiä kattomaalauksia, on ainoa suurvalta-ajalta säilynyt edustustila Suomessa.

Hiekkapintainen kunniapiha rajautuu päärakennukseen ja kahteen 1600-luvun sivurakennukseen. Sivurakennusten yläosasta aumattu satulakattomuoto on 1770-luvun korjauksesta. Kartanon puisto, joka laajenee puistometsänä läheiseen Myllykallion metsikköön ja Temppelinmäelle, on peruspiirteiltään 1700-luvun lopusta. Puistossa meren rantaviivalla on Mannerheimien 1825 rakennuttama kylpylärakennus, jonka suunnittelija on mitä todennäköisimmin C.L. Engel.

Kartanon pääsisäänkäynnin akseliin istutettu, lopullisen linjauksensa 1700-luvun alkupuolella saanut koivukuja yhdistää kartanon Askaisten kirkkoon. Kivikirkko ja sen esineistö kuvastavat kartanon ja seurakunnan kiinteätä suhdetta aina 1800-luvulle saakka. Vaaleaksi kalkitussa kirkossa on hollantilaistyylinen, lappeiltaan kaartuva paanukatto. Yksilaivaisen ja kolmitraveisen, kauttaaltaan valkoiseksi kalkitun kirkkosalin kahdeksanjakoiset holvit ovat ruoteettomat. Kirkon lyijylasipuitteiset ikkunat ovat maamme vanhimmat. Niissä on säilynyt vuodelta 1653 olevia lasiruutuja. Ovilevyjen vinoneliöpaneelit sekä lyötteet ja avaimet ovat 1600-luvulta. Kirkkosalin kiinteään sisustukseen kuuluvat kuoripenkit, alttarikaide, herrasväen lehterit kuorin kummallakin puolella sekä Herman Flemingin ja hänen vaimonsa Kristina Rosladenin lahjoittama flensburgilaisen Claus Gabrielin tammesta veistämä rehevää barokkityyliä edustava saarnastuoli kaikukatoksineen. Lisäksi kirkossa on useita Fleming-suvun jäsenten hautausvaakunoita.

Louhisaaresta johtavan puistotien päätteenä olevan Mikael Piimäsen johdolla vuonna 1779 rakennetun paanukattoisen kellotapulin leveä pohjakerros on kiveä ja valkoiseksi rapattu. Kellotaso on kahdeksankulmainen ja sen päätteenä on viiriin päättyvä sipulikupoli. Keskiaikaista muotoa edustava kirkonkello sekä 1500-luvun tyyppiä oleva kello ovat perimätiedon mukaan Louhisaaren kartanon lahjoittamat. Kolmas kello on valettu Tallinnassa 1548. Kirkkoa ympäröi lehtipuiden reunustama kirkkotarha, jonka eteläreunassa oleva kreivillisen ja vapaaherrallisen Mannerheim-suvun uusklassillinen hautakappeli vuodelta 1823 on C.L. Engelin piirtämä.

Louhisaaren kartano ja sitä ympäröivä kulttuurimaisema ovat osa Mynämäenlahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
 
Historia
Louhisaaren tila tuli Fleming-suvun omistukseen 1400-luvun puolivälissä, kun sen varhaisin tunnettu omistaja solmi avioliiton asemies Maunu Flemingin kanssa. Louhisaari periytyi suvussa aina vuoteen 1792 asti. Louhisaaren kartanon ja kirkon rakentaminen nivoutuivat yhdeksi rakennushankkeeksi 1600-luvun puolivälissä Herman Flemingin aikana. Molemmille rakennustyömaillle tuli kesäkausina muurareita ja rakennusmestareita Tukholmasta. Askaisten kirkko kuului kappeliseurakuntana Lemun keskiaikaiseen kirkkopitäjään.

Fleming-suvun omistajakauden jälkeen Louhisaari oli Mannerheim-suvun omistuksessa vuoteen 1903 saakka. Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim syntyi Louhisaaressa. 1900-luvun omistajia olivat talousneuvos Oskar Hannus ja hänen tyttärensä Inkeri Hovinen. Suomen marsalkan ratsastajapatsastoimikunta lunasti Louhisaaren linnan ja 7,5 hehtaarin puistoalueen ja lahjoitti ne Suomen valtiolle 1961. Muinaistieteellisen toimikunnan (Museoviraston) johdolla kartanon rakennukset restauroitiin 1962-1967. Louhisaaren kartanomuseo avattiin yleisölle 1967.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. 1845.

Anna-Lisa Stigell, Villnäs. Herrgårdar i Finland II. Helsingfors 1928.

Ragna Ahlbäck, Gods och herresäte. 1946.

Tove Riska, Askaisten kirkko. Suomen kirkot 2. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1961.

Riitta Pylkkänen, P-O. Welin, Louhisaari - Villnäs. Porvoo 1968.

Riitta Pylkkänen, Flemingien Louhisaari. Kaunis Suomi I. Porvoo 1970.

Elias Härö, Kartanoarkkitehtuuri. Christina Bäcksbacka, Linnojen ja kartanoiden kiinteä sisustus. Ars. Suomen taide 2. Keuruu 1988.

Satu Frondelius, Louhisaaren kartanon puisto. Hortus fennicus. Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001.

Jouni Kuurne, Satu Frondelius, Louhisaaren opaskirja. Museovirasto 2005.

Irma Lounatvuori, Marja Terttu Knapas (toim.), Louhisaaren kartano, suku ja rälssi - säteri ja kirkko. Museovirasto 2005.

Louhisaaren www-sivut, https://www.kansallismuseo.fi/fi/louhisaari/etusivu (haettu 7.1.2019).
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; kartano; kellotapuli; kirkko; puisto;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Louhisaaren kartano. Kartanolta johtaa puukuja Askaisten kirkolle. Hannu Vallas 1996
Louhisaaren kartano. Kartanolta johtaa puukuja Askaisten kirkolle. Hannu Vallas 1996.
Louhisaaren kartanon päärakennus. Sampsa Karvinen 2004
Louhisaaren kartanon päärakennus. Sampsa Karvinen 2004.
Askaisten kirkko ja tapuli. Soile Tirilä 2004
Askaisten kirkko ja tapuli. Soile Tirilä 2004.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009