 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kaarina | Varsinais-Suomi | |
Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Turun piispojen keskiaikainen hallinto- ja turvapaikka Kuusistossa on ainutlaatuinen maamme keskiaikaisten linnojen joukossa. Alun perin piispan, myöhemmin kruunun latokartanona toimineen Kuusiston kartanon päärakennus on ainoa säilynyt vuoden 1732 mallipiirustuksilla valmistunut everstin virkatalo. Lisäksi se on vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Kuusiston piispanlinnan rauniot ja kartano lähiympäristöineen, tiestöineen, vanhoine peltoviljelyksineen ja Kappelinmäen muinaismuistoalueineen muodostavat yhden maamme merkittävimmistä historiallisista kokonaisuuksista ja vaikuttavan kulttuurimaiseman.
Sisäsaariston suojassa, Piikkiönlahden rannalla sijaitseva linna on ollut alun perin kokonaan veden ympäröimä. Laajimmillaan se on ollut päälinnan ja kolme esilinnaa käsittävä kivilinna, joka on merkitykseltään ja varustelultaan ollut vertailukelpoinen kruunun linnoihin Turussa, Hämeenlinnassa ja Viipurissa. Uskonpuhdistuksen jälkeen raunioituneen piispanlinnan lähimaastossa olevasta Kuusiston kartanosta on tullut Kuusiston hallinnollinen keskus. Puinen päärakennus on rakennettu Suomen sotaväen päällikön, Turun jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi. Korkean aumakaton kattaman, 1600-luvun karoliinista kartanorakentamista edustavan päärakennuksen ympärillä on puisto, jonka vanhimmat osat ovat peräisin 1780-luvulta ja merkittävä osa istutuksista 1890-luvulta. |
||
| Historia | ||
| Kuusiston piispanlinnan rakentaminen aloitettiin tutkimusten perusteella 1300-luvulla, mutta tietoja piispan oleskelusta Kuusistossa on vuodesta 1295 alkaen. Voimakkain rakennuskausi oli piispa Maunu Tavastin aikana 1400-luvun alkupuolella. Linna varustettiin vesistön puolelta tuhansilla paaluilla maihinnousun estämiseksi. Linnan rooli katolisen piispan tukikohtana päättyi uskonpuhdistukseen ja Kustaa Vaasan käskystä 1528 linnaa purettiin ja kiviä käytettiin ympäristön rakennustöissä. Linnan edelleen jatkuvat arkeologiset kaivaukset aloitettiin 1877, konservointi ja restaurointi 1900-luvun alussa.
Keskiajalla Kuusiston kartano palveli piispanlinnaa sen maatilana ja uskonpuhdistuksen jälkeen Turun linnaa kruunun latokartanona. Turun läänin maaherran virkatalo siitä tuli 1634 ja vuodesta 1674 vuoteen 1690 se toimi Turun hovioikeuden presidentin virkatalona. Ruotulaitoksen järjestelyjen yhteydessä Kuusisto määrättiin everstin virkataloksi. Isossa vihassa pahasti tuhoutunut rakennuskanta rakennettiin uudelleen virkatalosäädösten mukaiseen kuntoon 1730-luvulla. Päärakennus valmistui 1738 vuonna 1731 laadittujen mallipiirustusten mukaisesti. Ruotujakojärjestelmän lakkauttamisen jälkeen vuokraajat asuttivat ja viljelivät Kuusistoa aina vuoteen 1950 asti. Kuusisto tuli Museoviraston omistukseen 1977, jolloin sen restaurointi aloitettiin. Julkisivut korjattiin asuun, joka niillä oli ollut 1700- ja 1800-luvun taitteessa. Päärakennus kunnostettiin näyttelytilaksi. |
||
| Lisätietoa | ||
| Zachris Topelius, Finland framstäldt i tekningar 1845.
Reinhold Hausen, Kuustö slott. Historisk och arkeologisk beskrifvning. Helsingfors 1877. Antero Sinisalo, Myöhäiskeskiaikaiset linnat ja linnoitukset. Ars. Suomen taide 1. 1987. Elias Härö, Kartanoarkkitehtuuri. Ars. Suomen taide 2. 1988. Timo Havia – Jukka Luoto, Piikkiön historia 1. Piikkiön kunta 1989. Antti Suna (toim.), Kuusiston linna. Tutkimuksia 1985-1993. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 8. 1994. Irma Lounatvuori, Mallin mukaan maan tavalla. Museovirasto 1996. Kari Uotila, Die Bischofsburg Kuusisto und Ihre Nächste Umgebung im Mittelalter. Kaur Alttoa - Knut Drake (ed.), Castella Maris Baltici 3-4. Archaelogia Medii Aevii Finlandiae V. Suomen keskiajan arkeologian seura 2001. Irma Lounatvuori (toim.), Kuusisto. Kuusiston linna ja kartano opas. Museovirasto 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; linnoitus; muinaisjäännös; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Kuusiston piispanlinnan rauniot. Hannu Vallas 1999. |
Kuusiston linnan rauniot sisääntulosuunnasta. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Henkuo 2016. |
Kuusiston kartanon päärakennus. Sampsa Karvinen 2004. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU