Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kustavi Varsinais-Suomi

Lypyrtin kylä ja luotsiasema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lypyrtin kylä ja luotsiasema
Kuvaus
Lypyrtin kylä ja sen alueelle 1800-luvun lopulla sijoitettu luotsiasema muodostavat monipuolisen saaristolaisesta elämänmuodosta ja elinkeinoista kertovan kokonaisuuden. Kylän huomattavin talo on Alastalo, joka liittyy kirjailija Volter Kilven tuotantoon. Kilven kirjan Alastalon salissa tapahtumat sijoittuvat juuri Lypyrtin Alastaloon ja Kustavin merellisiin maisemiin. Merenrantaan sijoittunut Villa Hornborg on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema, edustava 1920-luvun alun huvila ja Lypyrtin salmen ja Seksmiilarin tärkeä maamerkki. Lypertön luotsiasema on maamme parhaiten säilyneitä esimerkkejä 1800-luvun lopun luotsiasemasta.

Lypyrtin kyläasutus sijoittuu Kustavista pohjoiseen suuntautuvan laivareitin nk. Ströömin varrelle Lypyrtin, Katkurun ja Killeskärin (Killeskeri) saarten rannoille. Alastalo sijaitsee Lypyrtin saaren itärannalla Ströömin väylän varrella. Lypyrtissä on kalastuksesta ja merenkäynnistä elantonsa saaneen kyläasutuksen lisäksi jo vanhastaan ollut myös huvila-asutusta. Edustavin esimerkki varhaisesta huvila-asutuksesta on Lypyrtin saarella Alastalon naapurina sijaitseva, arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Villa Hornborgin hirsihuvila korkeine torneineen vuodelta 1923. Huvilan suunnittelussa on huomioitu saaristomaiseman olosuhteet ja suojaisuuden vaatimukset. Huvilaan liittyy maisemaan sovitettu puutarha sekä arboretum.

Lypertön luotsiasema sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla niin sanotun Kustavin Ströömin pohjoispäässä noin kilometrin pituisella Killeskärin saarella. Killeskär, toiselta nimeltään Tammiluoto, on tiheässä saaristossa sijaitseva havumetsää kasvava kalliosaari. Vuonna 1888 rakennettu vaaleaksi maalattu luotsiasema erottuu ympäristöstään vartiotuvan katolla olevan suurikokoisen tähystystornin ansiosta.
 
Historia
Kustaviin muodostui vakinaista asutusta viimeistään 1100-luvulla ja alun perin Taivassalon pitäjään kuuluneessa Lypertön kylässä oli 1560-luvulla neljä taloa. Alastalon 1400-luvulta juontuvan historian maineikkain kausi ajoittuu 1800-luvun talonpoikaispurjehdukseen.

Lypertön luotsiasema rakennettiin Ströömin väylän pohjoispäähän 1888. Sen suunnitteli Ernst Fredrik Andersin. Asema oli käytössä vuoteen 1958, jolloin Ströömin väylän eteläpäähän valmistui Laupusten luotsiasema.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999.

Juhani Vainio, Asutusrakenteen kehitys Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. 1984

Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009.
https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 9.1.2019).
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kylä; luotsiasema; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Lypyrtin kylän Alastalo nk. Ströömin varrella. Pekka Kärki 1981
Lypyrtin kylän Alastalo nk. Ströömin varrella. Pekka Kärki 1981.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009