på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Lieto Varsinais-Suomi
Liedon Vanhalinna
Kuvaus
Liedon Vanhalinnan linnavuori on toiminut jo varhain esihistoriallisella ajalla asutetun seudun hallinnollisena ja puolustuksellisena keskuksena Aurajokilaaksossa. Vanhalinna on maamme harvoja muinaislinnoja, joita käytettiin keskiajallakin.

Vanhalinnan muinaislinna on ympäröivää peltoaukeaa hallitseva jyrkkä kalliomäki Aurajoen ja Hämeen Härkätien välissä. Linnaa ympäröivät muinaiset asuinpaikat ja sen läheisyydessä on myös polttokalmisto. Aurajoen toisella puolella Vanhalinnan maisemaan liittyy Hagan kartanon viljelymaisema.

Linnavuoren itäpuolella olevan Vanhalinnan kartanon talouskeskus on peräisin pääasiassa 1900-luvun alusta. Kartanon rakennuskantaan kuuluvat uusklassistinen, rapattu päärakennus, mansardikattoinen tiilinavetta, palkollisten asuinrakennus alitupa, talousrakennuksia sekä Härkätien vastakkaisella puolella saha ja sepän paja. Liedon Vanhalinna -säätiö ylläpitää kartanon päärakennuksessa museota, pihamakasiinissa on kansatieteellinen kokoelma ja navetassa tilausravintola.

Vanhalinnan kohdalla kulkee päällystämättömänä säilynyt Hämeen Härkätien osuus Vanhalinnan tienä, joka on tiehallinnon valitsema museotie.

Liedon Vanhalinna sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Aurajokilaakso.
 
Historia
Nykyisen Liedon alue Aurajoki- ja Savijokilaaksossa asutettiin pysyvästi jo esihistoriallisella ajalla. Vanhalinnan muinaislinna oli asuttu jo pronssikaudella mutta se hylättiin ja otettiin uudestaan käyttöön rautakaudella n. 500-800 jKr. väliseksi ajaksi. Linnanmäki oli autiona 1000-luvun loppupuolelle saakka, jolloin sen kolmas asutusvaihe alkoi. Keskiajalla linnaa käytettiin 1300-luvulle asti. Mäen tasatulla laella sijaitsi useita rakennuksia.

Linnanmäen suojiin kehittyi ilmeisesti jo varhaiskeskiajalla maatila. Vanhalinnan yksinäistila mainittiin säilyneissä historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1438, jolloin se siirtyi Ruotsin kruunulta Turun piispanistuimen omistukseen. Piispan hallussa se pysyi 1500-luvulle saakka, jonka jälkeen omistajina oli pääasiassa kauppiaita ja virkamiehiä. Vanhalinna oli 1800-luvulle saakka lampuotien ja talonpoikien hoidossa. Turun yliopistolle Vanhalinna lahjoitettiin 1956.

Vanhalinnan nykyinen päärakennus valmistui 1930 rakennusmestari Onni Tourun piirustusten mukaan. Touru suunnitteli myös suuren osan piharakennuksista, jotka valmistuivat 1930-luvulla lukuun ottamatta 1919 valmistunutta navettaa ja vanhimmilta osiltaan 1800-luvun puolivälistä periytyvää alitupaa.
 
Lisätietoa
Jukka Luoto, Liedon Vanhanlinnan mäkilinna. SMYA 87. Vammala 1984.

Hannu Mansikkaniemi - Jukka Luoto - Esa Hiltunen, Liedon Historia 1 - aikojen alusta vuoteen 1809. 1988.

Kari Suistoranta, Liedon Historia 2 - vuodesta 1809 nykypäiviin. 1988.

Kaarin Lehtonen, Aurajokilaakson maisema-alueen kulttuurihistorialliset arvot. Turun maakuntamuseo. Monisteita 11. 1997.

Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.

Liedon kulttuuriympäristöohjelma. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. 2002.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; muinaisjäännös; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Liedon Vanhalinnaa idästä kuvattuna.

Liedon Vanhalinnan laki.

Liedon Vanhalinnan kartanon päärakennus.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Liedon Vanhalinna
 
© Museovirasto 2009