 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kuopio | Pohjois-Savo | |
Haminalahden kulttuurimaisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Haminalahden kulttuurimaisema | ||
| Kuvaus | ||
| Haminalahden kulttuurimaisema, joka muodostuu kartanosta viljelymaisemineen, metsäisistä mäkien jyrkänteistä sekä pienten saarten täplittämästä vesistöstä, on vaikuttanut vahvasti taiteilijaveljesten Ferdinand, Magnus ja Wilhelm von Wright tuotantoon. Veljekset ovat syntyneet Haminalahden kartanossa ja ikuistaneet taideteoksillaan ympäröiviä maisemia.
Haminalahden kartano sijaitsee samannimisen, Kallaveteen kuuluvan kapean lahden pohjukassa. Kartanoa ympäröivät pellot ja alue lähiympäristöineen on säilynyt hyvin. Puukujanne johtaa päärakennukselle, joka on poikkipäätyineen leimallisesti itäiseen empireperinteeseen kuuluva. Hirsirakennuksen ulkoarkkitehtuuria dominoi viiden ikkuna-akselin levyinen, kokonaisen toisen asuinkerroksen muodostava poikkipääty ja pääsisäänkäynnin eteen rakennettu pylväikkö ja sen kannattelema parveke. Talousrakennukset ovat keskittyneet sen lähelle. Vanhan Haminalahden Hovin paikalla on Ferdinand von Wrightin empirevaikutteinen yksikerroksinen Lugnet-huvila, joka on siirretty Hiltulanlahden sotilasvirkatalosta 1860-luvulla. Haminanlahden kulttuurimaisemaan kuuluu myös Salonsaari, jossa sijaitsee arkkitehti Einar Sjöströmin von Wright-veljessarjaan kuuluneelle Adolf von Wrightille suunnittelema jugendvaikutteinen asuinrakennus vuodelta 1911-1912. Pirttisaaressa sijaitsee Adolf von Wrightin pojan, wrightiläisen työväenliikkeen perustajan ja liikemies Viktor Julius von Wrightin huvila, jonka on suunnitellut rakennusmestari K.F. Andersson 1911. Maisemaan kuuluu myös lintumaalari Matti Karppasen mökki pihapiireineen sekä taiteilijan kivistä latoma Karppasensaari. |
||
| Historia | ||
| Haminalahden kartano eli Hovi muodostui 1700-luvulla suomalais-ruotsalaisen mahtisuvun Tawastien ostaessa kylän kaksi tilaa ja lisäksi Kaislastenlahden kylän Suovun talon. Haminanlahti kuului Tawast-suvulle, mutta siirtyi avioliiton kautta von Wrighteille. Wright-suvulla kartano oli 1700-luvulta aina vuoteen 1910.
Haminanlahdessa syntyivät taiteilijaveljekset Magnus (1805-1868), Wilhelm (1810-1887) ja Ferdinand von Wright (1822-1906). He viettivät Haminalahdessa lapsuutensa ja Ferdinand von Wright myös pääosin koko elämänsä. Ferdinand von Wright rakennutti Hovin aiemmin puretun päärakennuksen paikalle 1863 Lugnet-nimisen rakennuksen, jossa hän asui ja työskenteli, kunnes huono terveys pakotti hänet siirtymään päärakennukseen 1883. Kartanon uusi päärakennus pystytettiin 1848-1850 entisen myllyn paikalle, todennäköisesti Magnus von Wrightin piirustusten mukaan. Sisätiloissa tehtiin korjaus- ja muutostöitä 1925 ja 1959. Bengt Schalin teki suunnitelman kartanon puistoa varten 1900-luvun alussa. Valtion meijerikonsulentti Adolf von Wright (1851-1927) myi tilan 1910. Hän erotti siitä itselleen Salonsaaren tilan ja kolme muuta saarta. Päärakennuksen Adolf von Wright rakennutti Salonsaareen, missä hän jatkoi karjankasvatusta. Haminalahdelle avattiin von Wright-veljesten taideteoksia sekä heidän synnyinseutunsa maisemia esittelevä kulttuuripolku 2006. |
||
| Lisätietoa | ||
| Vivi Lindberg, v. Wrightarna på Haminanlaks. Helsingfors 1926.
Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma. (Timo Niiranen) Kuopion kaupungin raportti 31.5.1995/ 1.1.1996. Tapio Laaksonen, Maaseudun arvokkaat rakennuskohteet. Länsiranta. Inventointi 1991. Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki YK 1995:1. Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. (Moniste) Pohjois-Savon liitto 2006. Kuopion kulttuuriympäristö - strategia ja hoito-ohjeet. Kuopion kaupunki 2008. Tapio Laaksonen, Haminalahti. Pohjois-Savon muisti, Pohjois-Savon museot verkossa 2002. http://www.pohjois-savonmuisti.fi/ymparisto/pohjoissavolainen_maisema/haminalahti/ (26.6.2009). von Wright Kulttuuripolku. Kuopion kaupunki. http://vwrightpolku.kuopio.fi/ (26.6.2009). Ferdinand von Wright. Luonnon sylissä. Kuopion taidemuseo. http://taidemuseo.kuopio.fi/wright/ (26.6.2009). |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; kartano; kartano; merkkimieskoti; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Haminanlahden kartano. Marja-Leena Ikkala 2011. |
Haminanlahden kartano järven suunnalta. Marja-Leena Ikkala 2011. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU