på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Parainen Varsinais-Suomi
Nauvon kirkko ja kirkonseutu
Kuvaus
Nauvon kirkonkylä ja Pyhälle Olaville omistettu keskiaikainen kivikirkko ovat edustava esimerkki Saaristomeren varhaisesta pysyvästä asutuksesta ja historiallisen emäseurakunnan hallintokeskuksesta.

Kirkon länsipuolella, kirkkoaukion laidalla, ovat keskeiset yhteisörakennukset; seurakuntatalo, kunnantupa ja seurantalo Marttatalo. Kirkon pohjoispuolella on vanhan raitin varrella muutamia vanhoja huvilarakennuksia ja uudempia asuin- ja liikerakennuksia sekä seuraintalo Framnäs. Kirkonkylän vanhin, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuskanta on keskittynyt kirkon ympäristöön.

Storlandet on Turunmaan saariston suurin saari. Saaren pitkä ja merkittävä asutushistoria on perustunut hyviin satamapaikkoihin ja keskeiseen sijaintiin saaristossa. Perinteiset elinkeinot, maanviljely, kalastus ja rannikkopurjehdus ovat korvautuneet sotien jälkeen matkailulla ja kesäasutuksella. Jälkimmäisten kannalta keskeinen Saaristotie on valmistunut 1950-luvulla.

Kirkko ja kirkkotarha sijaitsevat mäenrinteessä. Kirkon viisitraveisessa ja kolmilaivaisessa kirkkosalissa on yksinkertaiset ristiholvit. Keskilaiva on sivulaivoja leveämpi ja korkeampi. Sakariston länsipuolella oleva kirkkosaliin avautuva ns. pikkukirkko toimii nykyisin kastekappelina. Holvien ruoteet ja vyökaaret on kuvioitu, holveissa on primitiivisiä kalkkimaalauksia. Pilarien ja seinien suurikuvioiset maalausfragmentit ja ovelliset penkkikorttelit ovat 1600-luvulta. Alkuperäisessä muodossaan säilyneessä kuori-ikkunassa on kalkkikivinen puitejako. Krusifiksi on 1400-luvun alkupuolelta. Lasimaalaukset ovat 1958 tehtyjä kopioita. Kirkon vesikatto on myöhemmin madallettu.

Kirkkotarhaan johtaa kirkon länsipuolelta 1767 harmaakivestä tehty porttihuone. Pohjaltaan neliömäiset pyramidikattoiset luu- ja ruumishuoneet osoittavat kirkkotarhan vanhan luoteiskulman. Niiden välissä on 1700-luvun lopulta peräisin oleva Finckenberg-suvun hautakappeli, joka on muutettu 1909 siunauskappeliksi.

Kirkkotarhan luoteispuolella nousevan mäen päällä on 1751 valmistunut kellotapuli. Kahdeksankulmainen kellokerros on rakennettu myöhemmin.
 
Historia
Nauvon kirkosta on mainintoja jo 1300-luvulta. Kivikirkko on rakennettu ilmeisesti 1440-luvulla. Kirkonkylässä oli 1560-luvulla kolme taloa, joskin ympäristössä oli useita monitaloisia kyliä mm. läheisessä Finnbyssä kahdeksan taloa. Esihistoriallisesta asutuksesta kertovat kylän lähellä olevat pronssikautiset haudat.

Suojaisten lahtien ympäröimä kirkonkylä muodosti aina 1960-luvulle saakka saaristoliikenteen keskeisiä satamia. Vesiliikenteen lisäksi 1950-luvulla rakennettu Saaristotie kulkee kirkonkylän kautta.

Kirkon sakaristo on varsinaista rakennusta vanhempi, sen ristiholvin konsolit ja päätekivi ovat virolaista kalkkikiveä. Runkohuoneen pohjoisseinään liittyvä ns. pikkukirkko lienee 1600-luvun puolivälissä rakennettu hautakappeli.

Kirkko restauroitiin 1957-1958 arkkitehti Anna-Lisa Stigellin johdolla. Kirkkoon asennettiin lattialämmitys ja sähkövalaistus, tehtiin tiililattia ja uusi alttarikaide, vanhan penkistön eturintamukset ja ovet sovitettiin uusiin penkkeihin, maalaukset otettiin esille ja konservoitiin sekä ns. pikkukirkko muutettiin kastekappeliksi.
 
Lisätietoa
Anna Lisa Stigell, Nagu kyrka genom tiderna. Särdryck, Åbo Underrättelse 13.12.1958.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Sigrid Nikula, Nagu Kyrka. Finlands kyrkor 7. Museiverket 1973.

Juhani Vainio, Asutusrakenteen kehitys Varsinais-Suomessa, Varsinais-Suomen seutukaavaliitto 1984.

Rainer Fagerlund, Nagu sockens historia I, Nagu kommun 1992.

Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.

Johanna Aminoff-Winberg, Nagu sockens historia II. Nagu kommun 2001.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; kellotapuli; kirkko; muu hallintorakennus; seurantalo;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Nauvon keskiaikainen kivikirkko.

Nauvon kirkon tapuli.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Nauvon kirkko ja kirkonseutu
 
© Museovirasto 2009