på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Parainen Varsinais-Suomi
Paraisten kirkko ja Vanha Malmi
Kuvaus
Paraisten hyvin alkuperäisessä asussaan säilynyt keskiaikainen kivikirkko on ollut laajan saaristoalueen emäseurakunnan kirkkona ja sijoittunut Turunmaan etelä- ja kaakkoissaaristosta Turkuun johtavan Kirkkosalmen tuntumaan. Kirkko on rakennettu useassa vaiheessa, joista yksi on entisestä sakaristosta 1600-luvulla tehty nk. Suomalainen kirkko. Kirkon kupeessa sijaitsee vanhalla kauppapaikalla Paraisten historiallinen keskus, Vanha Malmi, joka on aikanaan käsityöläisten ja merimiesten asuttama ja poikkeuksellisen hyvin 1800-luvun asussa säilynyt laaja puutaloalue.

Paraisten keskiaikaisen harmaakivikirkon itäpäätyyn liittyy 1600-luvulla rakennettu ns. Suomalainen kirkko, nykyinen Agricolan kappeli. Sen länsiosa on entinen sakaristo, kirkon vanhin osa. Asehuoneen vieressä on luuhuone. Kuusitraveisessa kirkkosalissa on kahdeksankulmaisten pilarien kannattamat ristiholvit. Basikaalisen kirkkosalin leveä keskilaiva on sivulaivoja korkeampi. Pietari Henrikinpojan koulukunnan tekemiin kalkkimaalauksiin sisältyy lukuisia vaakunoita, joista harvinaisin on paavi Innocentius III vaakuna pohjoisseinällä. Keskiaikaista esineistöä ovat pohjoissaksalainen krusifiksi ja kalkkikivinen kasteallas. 1600-luvun sisutukseen kuuluvat penkistö, saarnatuoli ja alttarilaite. Alkuperäinen saarnatuoli on siirretty Kansallismuseoon ja kirkossa on Amos Anderssonin lahjoittama jäljennös. Alttarilaite komeine Matias Reimanin tekemine rustobarokkikehyksineen kuvastaa suurvalta-ajan vahvan aateliston asemaa seudulla, sen on lahjoittanut 1666 maaherra Erik von der Linde ja hänen vaimonsa Anna Leijonsköld. Sisustuksen marmoroidut paneelit on maalannut Gustaf Finnberg ja lehterinreunojen taulut Gustaf Lucander 1771.

Kirkon eteläpuolella olevan kellotapulin kivinen pohjakerros on keskiaikainen ja puinen yläosa on vuodelta 1709. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa on kaksi porttirakennusta 1800-luvun puolivälistä sekä Suomen ensimmäisen arkkipiispan Jacob Tengströmin ja hänen perheensä hautakappeli vuodelta 1819. Kirkon itäpuolella oleva valkeaksi rapattu siunauskappeli on rakennettu 1929-1930 ja sen on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman. Vaikuttava esifunktionalistinen kappeli kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Kirkonmäkeä reunustavan tien varrella sijaitseva seurakuntakoti on arkkitehti Lars Wiklundin suunnittelema ja vuodelta 1938.

Vanhan Malmin tiivis asuinalue reunustaa kirkonmäkeä itä- ja eteläpuolella. Mittakaava ja perinteinen rakennustapa luo alueelle yhtenäisiä katunäkymiä. Rakennuskanta koostuu käsityöläisten ja merimiesten perinteisistä puisista rakennuksista, jotka sijoitettu pitkä sivu kujalle päin. Talousrakennukset muodostavat suljettuja pihapiirejä. Alueella sijaitsee mökki, jossa Fredrika Runeberg äiteineen on asunut Turun palon jälkeen.
 
Historia
Paraisten seudulle syntyi pysyvää asutusta 1100-1200-luvulla ja pitäjänkirkko mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä 1329. Kivikirkon vanhin osa, entisen sakariston länsipää toimi paikalla sijainneen puukirkon sakaristona. Se muutettiin 1600-luvun lopussa suomalaiseksi kirkoksi, pidennettiin ja holvattiin tynnyriholvilla. Varsinaisen kirkkosalin sisustus restauroitiin 1927-1928, jolloin mm. vasta 1873 peitetyt kalkkimaalaukset otettiin esille. Kirkossa suoritettiin 1963 restaurointi arkkitehtien Eeva-Kaarina ja S. Eklundin suunnitelmin.

Vanhan Malmin alue oli pitkään käsityöläisten ja merimiesten asuinalueena ja siellä pidettiin mm. salakapakoita kirkkomatkalaisille. Isonjaon yhteydessä 1770 Malmin tontit mitattiin ja erotettiin. Lopullisen ulkoasunsa Malmi sai vasta isojaon lopullisessa toimituksessa 1882-1886. Alueen kaavallinen järjestäminen tapahtui 1890.
 
Lisätietoa
Sigrid Nikula, Pargas kyrka. Finlands kyrkor 8. Museiverket 1975.

Rainer Fagerlund, Kyrkomalmen. Tomtutveckling och nuvarande bebyggelse. Pargas 1979.

Rainer Fagerlund, Museerna på Gamla Malmen. Pargas 1982.

Camilla Ahlström-Taavitsainen, Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja VIII, 1984.

Kari Suistoranta, Paraisten historia. Paraisten kaupunki 1985.

Eljas Orrman, Bebyggelsen i Pargas, S:t Mårtens och Vemo socknar i Egentliga Finland under senmedeltiden och 1500-talet. Historiallisia Tutkimuksia 131, 1986.

C.J. Gardberg, Keskiajan rakennustaide. Ars. Suomen taide 1. 1987.

Paraisten kirkkomalmi arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyönä. TTKK, arkkitehtuurin osasto 1989-90.

Anna-Leena Seppälä, Gamla Malmen i Pargas: råd & riktlinjer för byggnadsvård, Paraisten vanha Malmi: rakennussuojelu- & korjausohjeisto. 1993.

Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa; kirkko; kylä; pienasumus; siunauskappeli;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Paraisten kirkko ja Vanha Malmi.

Vanhan Malmin kauppa, taustalla kirkkotalli.

Paraisten Vanhaa Malmia.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Paraisten kirkko ja Vanha Malmi
 
© Museovirasto 2009