på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Salo Varsinais-Suomi
Perniönjokilaakson kartanot ja viljelymaisema
 
Kuvaus
Perniöjokilaakso kuuluu Suomen kartanolaitoksen vanhaan ydinalueeseen, jossa kartanoita ja suurtiloja on huomattavan tiheässä. Alueen vanhaa rälssiä ovat mm. Melkkilän, Paarskylän, Yliskylän kartanot ja Pohjankartano. Suurtiloihin kuuluu lisäksi mm. Pohjankylän Halla eli Uotila. Tilat ovat vuosisatoja viljelyksessä olleiden peltojen ympäröimiä. Perniönjoen varren esihistorialliset löydöt kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä sijainnista kulkureittien varrella.

Melkkilän kartano sijaitsee Perniön kirkonkylän lounaispuolella olevalla mäellä. Kartanon rokokootyylinen päärakennus on rakennettu 1775. Kartanon rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, vanhimpiin talousrakennuksiin kuuluu viljamakasiini vuodelta 1699. Kartanoa ympäröivä puisto on istutettu 1700-luvulla.

Perniönjoen itärannalla olevaa Paarskylän kartanoa ympäröivät pellot. Kantatila on entinen rälssisäteri. Rakennuskantaan kuuluu pitkä ja satulakattoinen päärakennus 1800-luvun alusta, navetta vuodelta 1896, työväen asuinrakennus sekä juustomeijeri 1900-luvun alusta.

Perniönjoen länsirannalla viljelysten yllä kumpareella seisovan Yliskylän kartanon 1828 rakennettu päärakennus on korjattu 1900 huvilatyylin mukaiseksi. Talousrakennuksiin lukeutuu harmaakivinen viljamakasiini vuodelta 1857. Osa kantatalon ympärillä olleista työväen asuinrakennuksista on säilynyt. Kartanon ja viereisen Ylikylän kappelin välillä kaartaa keskiaikaisperäinen Suuri Rantatie. Kirkon alueella on rautakautinen kalmisto.

Pohjankartanon ympäristö on matalana kumpuilevaa viljelysaukeaa. Keskiajalta tunnettu kartano on sijoittunut Perniönjoen itärannalle. Se on ollut alueen varhainen teollisuuskeskittymä; alueella on kaksi koskea Pohjankoski ja Hamarinkoski. Kaksikerroksinen rapattu ja korkealla aumakatolla varustettu päärakennus on arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema ja se on rakennettu 1929. Tilan muut rakennukset ovat uudempia. Kaksi aiempaa tulipalossa tuhoutunutta päärakennusta ovat sijainneet noin 100 metrin päässä nykyisestä ja niiden paikalle johtaa koivukuja.

Pohjankylä sijaitsee Pohjankartanon pohjoispuolella avoimella viljelyaukealla. Vanhalla kylätontilla sijaitsee Halla, jonka tiiliset talousrakennukset on ryhmitetty tiiviisti 1881 valmistuneen ja 1920 uudistetun puisen päärakennuksen yhteyteen. Suuri osa talousrakennuksista on insinööri Uno Sjöholmin suunnittelemia 1920-luvulta. Pohjankylän toinen kylätontti on sijoittunut mäenkumpareelle Korvenkyläntien vastapuolelle, ja sillä seisoo Ristikartanon kantatilan talouskeskus. Pohjankylän kylätontit erottuvat edelleen selvästi maisemassa.
 
Historia
Perniön pitäjä oli Suomen kartanolaitoksen valta-aluetta. Kolme ruukkia toivat alueelle varakasta säätyläisväestöä, ruukinpatruunoita, kirjanpitäjää ja isännöitsijöitä, jotka sijoittivat varojaan seudun maatiloihin. Säätyläisväestön sijoitusten tuloksena syntyi uusia suurtiloja, jotka tavallisesti kehittyivät yhdestä rusthollista tai useammasta rälssitilasta. Suurtilamuodostuksen myötä pitäjän taloluku väheni sadassa vuodessa 1860-luvulta 1970-luvulle 239:stä talosta 142:een.

Melkkilän eli Yli-Melkkilän kartano oli merkittävä jo 1500-luvulla ja sen aikaisempi kivinen kartanorakennus rakennettiin oletettavasti tuolloin. Melkkilään yhdistettiin 1850-luvulla Ali-Melkkilän kylän Traanalan rälssitila, 1810-luvulla Haarlan Tiipilän perintötila ja 1910-luvulla Meriknaapilan rälssitila. Kartanolla oli 305 hehtaaria peltoa ja se oli pitäjän huomattavimpia maanomistajia vielä 1880-luvun alussa.

Paarskylällä oli säterivapaus 1500-luvulla ja 1740-luvulla siihen liitettiin Mikkolan ja Hosslan rälssitilat, 1830-luvulla Junnin, Tuomolan ja Greulan rälssitilat ja 1870-luvulla Ketunpyölin rälssitila. Ne olivat kaikki olleet kartanon lampuotitiloja 1700-luvulta. Edelleen 1700-luvun alussa tilaan liitettiin Pääristen säteriratsutila. Tilalla toimi juustomeijeri ja 1900-luvun alussa kartanon alueella toimi saha. Paarskylän isäntä oli mukana vaikuttamassa Perniön rautatieaseman sijoittamiseen Paarskylään 1890-luvulla.

Yliskylän kartano muodostettiin 1600 entisestä prebendatilasta ja torpasta. Säterivapauden se sai 1602, peruutettiin 1680-luvun alussa kruunulle ja muodostettiin säteriratsutilaksi. Kartanossa toimi kalkkiuuni, viinapolttimo ja juustomeijeri. Tilaan yhdistettiin 1890-luvulla Kuuston kylän Isontalon perintötila.

Pohjankartano oli keskiaikainen asumakartano. Kartanon alueen kahdessa koskessa oli myllyjä 1600-luvulla ja Hamarinkoskessa oli 1700-luvulla rautatakomo. Myöhemmin Pohjankoskessa toimi saha ja sähkövoimalaitos. Läänitys peruutettiin 1690 ja muodostettiin ratsutilaksi. Kartanolla oli oma mylly ja saha vuodesta 1745 sekä sähkölaitos vuodesta 1918. Kartano myytiin 1910 ja puolet sen pinta-alasta palstoitettiin viljelijöille. Kartanossa toimi vuodesta 1917 vuoteen 1974 Salon maanviljelyskoulu.

Pohjankylä asutettiin keskiajalla. Isojaon aikaan kylässä oli seitsemän taloa, jotka sijaitsivat kahdella kylämäellä. Hallan talo muodostettiin 1791 perinnöksi ostetusta Uotilasta, johon yhdistettiin 1844 Hallan tila sekä 1910 Risan ja Mattilan tilat.
 
Lisätietoa
Gabriel Nikander ja Eino Jutikkala (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941.

Raakel Ali-Melkkilä, Melkkilän historia. Perniö 1972.

Kerttu Innamaa - Olavi Lindström, Perniön historia II-III. Salo 1982, 1986.

Marianna Niukkanen (toim.), Perniö. Kuninkaan ja kartanoiden pitäjä. Sukka - Suomen keskiaikainen kartanolaitos. Helsingin yliopisto 1997.

Perniön kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; kirkko; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Paarskylän kartanoa reunustavat viljelykset.

Pohjankartano ja kartanoa ympäröivää viljelysmaisemaa.

Paarskylän kartano.
 
Kartta: Perniönjokilaakson kartanot ja viljelymaisema Melkkilä
Kartta: Perniönjokilaakson kartanot ja viljelymaisema Paarskylä
Kartta: Perniönjokilaakson kartanot ja viljelymaisema Ristikartano ja Pohjankartano
Kartta: Perniönjokilaakson kartanot ja viljelymaisema Yliskylä
 
© Museovirasto 2009