Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kaarina Varsinais-Suomi

Piikkiön kirkko ja pappila

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Piikkiön kirkko ja pappila
Kuvaus
Piikkiön kirkko kuuluu harvojen 1700-luvulla rakennettujen kivikirkkojen joukkoon ja on sisustukseltaan kauniisti säilynyt. Samalla vuosisadalla rakennettuun Piikkiön pappilaan kuuluu kirkkoherra Pietari Kalmin perustama puutarha, joka kuvastaa 1700-luvun hyödyn ajan kiinnostusta puutarhanhoitoon ja viljelyksen kehittämiseen.

Korkean kallion kupeessa oleva kirkko on muurattu harmaakivestä 1700-luvun puolessa välissä. Kirkon itäpää on kolmitaitteinen ja pohjoissivulla on sakaristo ja eteläseinustalla perinteisen asehuoneen paikalla eteishuone. Länsipäädyssä on pieni kattoratsastaja. Kirkkosalia kattaa laudoista tehty tynnyriholvi ja seinät ovat sileäksi rapatut ja vaaleaksi maalatut. Pylväin varustetun alttarilaitteen taustalla on kookas draperiasommitelma. Kirkon kiinteä sisustus on pääosiltaan 1700-luvulta ja säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Mm. eteläseinustalla on harvinainen, pitkä ja kapea sivulehteri, jonne käynti on eteishuoneen puolelta. Penkit ovat ovelliset.

Kirkon pohjoispuoleisella kalliolla sijaitseva kellotapuli on rakennettu 1810. Se on pääpiirteissään rakennettu Tukholman yli-intendentinvirastossa laaditun ehdotuksen mukaan. Useaan otteeseen laajennetussa kirkkotarhassa on Pussilan kartanon omistajan 1819 tiilestä rakennuttama, keltaiseksi kalkittu hautakappeli. Eteläseinustan vieressä sijainneesta kauppias Jakob Bremerin rakennuttamasta ja Turun kaupunginarkkitehti C.Fr. Schröderin suunnittelemasta hautakappelista on säilynyt vain sen lattiassa olleet hautalaatat.

Piikkiön 1700-luvun loppupuolella rakennettu kirkkoherranpappila sijaitsee kirkon pohjoispuolella. Pappilaan liittyy Pietari Kalmin 1750-luvulla perustama puutarha.
 
Historia
Piikkiön kirkko rakennettiin perimätiedon mukaan osittain Kuusiston piispanlinnan raunioista noudetuista kivistä. Arkkitehti Samuel Bernerin suunnittelema kirkko valmistui 1752-1755. Samalla paikalla sijaitsi kirkko jo keskiajalla, ja nykyisen kivikirkon valmistumisen jälkeen edeltänyt puukirkko purettiin.

Suuri sisäkorjaus kirkossa tehtiin 1908 arkkitehti Alex Nyströmin johdolla, jolloin mm. sisäholvi paneloitiin ponttilaudalla ja keskikäytävälle tehtiin mustavalkoinen klinkkeritiililattia. Kirkon vesikatto uusittiin 1949 sementtitiiliseksi. Alttarilaitteen ja saarnastuolin alkuperäinen väritys otettiin esille samoin kuin vanha holvilaudoitus arkkitehti Heikki Havaksen suunnittelemassa restauroinnissa 1964.

Pappilaan, joka sijaitsi kirkon pohjoispuolella luultavasti jo keskiajalla, rakennettiin uusi päärakennus 1779. Rakennusta korjattiin 1868 ja 1918. Suomen puutarhanhoidon uranuurtaja, tiedemies ja pappi Pietari Kalm perusti pappilan puutarhan kirkkoherrakaudellaan 1750-luvulla.
 
Lisätietoa
Tove Riska, Piikkiön kirkko. Suomen kirkot 3. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1964.

Timo Havia ja Jukka Luoto, Piikkiön historia 1. 1989.

Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.

Piikkiön kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 298. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Piikkiön kunta 1999.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; kellotapuli; kirkko; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Piikkiön kirkko. Johanna Forsius 2007
Piikkiön kirkko. Johanna Forsius 2007.
Piikkiön kivikirkko 1700-luvulta. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016
Piikkiön kivikirkko 1700-luvulta. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009