på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kaarina Varsinais-Suomi
Tuorlan maatalousoppilaitos
Kuvaus
Tuorlan maaseutuoppilaitos on 1880-luvulta periytyvä maanviljelyä ja puutarhanhoitoa edistävä oppilaitos, joka on perustettu Tuorlan keskeisiltä osiltaan 1810-luvulla rakennetun kartanon maille. Arkkitehtonisesti ja maisemallisesti arvokkaan tilan historia juontaa keskiajalta.

Tuorlan kartano sijaitsee Piikkiönlahden pohjoisrannalla Suuren Rantatien varrella. Kartanon päärakennus on sijoitettu maaston korkeimmalle kohdalle ja sen vanhinta kaksikerroksista osaa reunustavat yksikerroksiset 1810-luvulla rakennetut siivet. Päärakennusta on uudistettu arkkitehti Erik Bryggmanin johdolla 1929. Maisemaa dominoivat yhtenäiseen arkkitehtoniseen asuun 1800-luvun alussa rakennetut talouspihan rakennukset, jotka muodostavat muurimaisen seinämän vanhan maantielinjan, keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien, etelälaitaan. Puistossa sijaitsee samoin 1800-luvun alkupuolella valmistunut viljamakasiini.

Tuorlan talouspihan takaisella mäellä on tähtitieteellinen tutkimuslaitos, jonka vanhimmat rakennelmat liittyvät akateemikko Väisälän kehittämiin tutkimusmenetelmiin. Tuorla toimii maaseutuoppilaitoksena ja vanhan rakennusryhmän eteläpuolelle on rakennettu 1980-luvulla uusi koulurakennus, asuntoloita ja talousrakennuksia. Tuorlan Kuninkaanniitty on komeita tammia ja pähkinäpensastoa kasvava etelärinne.
 
Historia
Piikkiön Hulkkis-Tuorla oli keskiajalla piispantuolille kuuluva tila, joka joutui kirkkoreduktiossa kruunulle. Läänitetty tila palautettiin kruunulle isossa reduktiossa 1683 jonka jälkeen Tuorlasta tuli kruunun ratsutila. Se ostettiin perinnöksi 1774 ja siihen liitettiin 1770-luvulla viereisestä Kaarinan Hulkkion kylästä Neitsentalon rälssisäteri ja 1880-1890-luvulla edelleen neljä tilaa samasta kylästä. Tuorlan kartanon keskeisin rakennuskanta rakennettiin maaherratar Wendla von Willebrandin ajalla 1810-luvulla.

Tilalla alkoi toimia 1885 metsänhoitaja Alfred von Haartmanin perustama kaksivuotinen maanviljelyskoulu, jollaisia Suomeen oli perustettu jo 1840-1850-luvulla antamaan alkeisopetusta ja käytännön harjoitusta. Samaan aikaan tilalla toimi myös tyttöjen puutarhakoulu ja Suomen ensimmäiset karjakkokurssit. Koulun toiminta lakkasi 1908. Vuodesta 1924 Tuorlan omisti kunnallisneuvos Akseli Haikio, joka oli perustamassa Turun suomalaista yliopistoa. Haikio lahjoitti kartanon 1944 Turun yliopistolle, jonka toimesta perustettiin uusi maatalouskoulu. Tila siirtyi valtiolle 1974, jolloin Tuorlassa aloitti kolmas maanviljelyskoulu. Puutarhakoulun toiminta alkoi 1977. Tuorlan maatalous- ja puutarhaoppilaitos ja Paimion metsäoppilaitos yhdistettiin 1993 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitokseksi, joka toimii kuntainliiton omistuksessa.
 
Lisätietoa
Raili Tähtinen, Tuorlan kartanon historia. Pro gradu. Turun yliopisto 1940.

Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941.

Eero Vuokko, Tuorlan kartano ja maanviljelyskoulu 1944-1956. Turku 1956.

Timo Havia – Jukka Luoto, Piikkiön historia 1. 1989.

Seppo Pärnä, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Tuorlam, Piikkiö. Historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuskannan inventointi. 1997.

Seppo Pärnä, Kuninkaan tie Tuorlassa. Kuninkaantien Tuorla-projekti. 1998.

Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen www-sivut: http://www.v-smol.fi/yleisesittely/historia/ (15.5.2008).
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; oppilaitos; oppilaitos; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Tuorlan maatalousoppilaitos
 
© Museovirasto 2009