på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Salo Varsinais-Suomi
Salon rautatieasemanseutu ja vanha kauppalamiljöö
Kuvaus
Salon rautatieaseman ympäristö lukuisine rakennuksineen on lajissaan yksi parhaiten säilyneitä alueita. Bruno Granholmin suunnittelema Salon asemarakennus on Turun radan ainoa IV luokan tyyppipiirustusten mukaan rakennettu asemarakennus ja siksi rataosan asema-arkkitehtuurin kannalta merkittävä. Laajaan asemakokonaisuuteen liittyy Mariankadun varren uusrenessanssi- ja jugendrakennusten miljöö, joka kuvastaa Salon kauppalan perustamisen jälkeistä rakennustapaa.

Pääosa Salon rautatieaseman rakennuskannasta on aseman perustamisen ajalta vuosilta 1898-1899. Asemarakennus, jossa on alun perin ollut ravintola ja asemapäällikön asunto, on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä. Asemapuiston alueella on kaksoisvahtitupa ja siltavahdin tupa talousrakennuksineen sekä asema-aukion reunalla kolme varastorakennusta. Järeä sirpalesuoja eli vara-asema vuodelta 1940 on graniittilohkareista ladottu rakennelma keskellä asemapuistoa. Salon- eli Uskelanjoen itärannalla Horninpuiston laidalla on vahtitupa ja varastorakennus sekä kaksi VR:n 1920-luvulla rakennuttamaa asuinrakennusta. Asema-alueen pohjoispäässä sijaitseva veturitalli on Salon kaupungin omistuksessa ja kunnostettu taidemuseon näyttelytilaksi. Rautatieaseman kokonaisuuteen liittyy Salon seudun osuuskaupan viljavarasto. Salon keskustan maamerkkinä toimiva varasto on suunniteltu Keskusliike Hankkijan suunnittelutoimistossa 1935, 1941 ja 1950. Korkeat viljasiilot on rakennettu 1951.

Puuistutuksin reunustetun Mariankadun varressa on nähtävissä Salon kauppalan aikaisen asemakaavan mukaista matalaa puukauppalarakennetta, joka liittyy vehreään asema-alueeseen ja kertoo kauppalan palon ja rautatien tulon jälkeisestä tiiviistä rakentamisvaiheesta. Koristeelliset jugend- ja uusrenessanssityyliset yksikerroksiset puurakennukset ovat vuosilta 1900-1908. Jugendvaikutteinen entinen seurahuone on sijoitettu aseman edustalle. Kulmittain sitä vastapäätä on palokunnan vinkkelirakennus kulmatorneineen ja kalustovajoineen. Palokunnan talon vieressä on teatterina toimiva entinen rukoushuone ja uusrenessanssityylinen Impolan talo. Mariankadun ja Uskelanjoen kulmassa on runsaasti koristeltu nikkarityylinen Saarisen talo piharakennuksineen. Jokivarressa on Kärjen talo, joka on nikkarityylinen asuin- ja pankkirakennus. Joen itärannalla on alun perin kansakouluksi rakennettu kaupungintalo. Sen vieressä kolme 1909 ja 1928 rakennettua asuinrakennusta, joista osa on nykyisin virastokäytössä.

Asemanseudun laaja puistoalue koostuu Tapionpuistosta ja Asemapuistosta rakennuksineen sekä Salojoen eteläpuolella sijaitsevasta Horninpuistosta ja sen jatkeena olevasta asuinpihasta. Salonjoen rannat on istutettu puistoksi. Asemapuisto - Tapionpuisto on Salon merkittävin kaupunkipuisto.
 
Historia
Salon- ja Halikonjokien sekä läheisen merenlahden äärellä sijaitseva Salo oli tärkeä kauppapaikka jo keskiajalla. Vanhat tiet Turun, Helsingin ja Viipurin välillä kulkivat Salon kautta. Salon kauppala perustettiin 1887. Kauppalan ydinalue Salonjoen itärannalla paloi samana vuonna. Uusi taajama rakennettiin sen jälkeen arkkitehti Erik Degenaerin laatiman asemakaavan 1888 mukaan matalasti ja väljästi.

Kauppalan rakennustoiminta oli vilkasta 1880-luvun lopulla ja uuden rakennusaallon laukaisi rautatien valmistuminen 1899. Salossa oli ryhdytty miettimään junaradan saamista 1880-luvulla. Ratayhteys Turkuun valmistui 1899 ja Helsinkiin 1903. Asema sijoitettiin Salonjoen länsirannalle entiselle Joensuun kartanon pellolle. Asemanseudun rautatierakennukset valmistuivat 1899-1927. Rautatie vilkastutti tavarakuljetusta ja edesauttoi teollisuuden sijoittumista alueelle. Rautatien tulo ja mm. Asemakadun avaaminen siirsi kauppalan painopistettä kolmanteen kauppalanosaan joen länsirannalle ja aseman seudulle.

1890-luvulla Turku-Karjaa –radan rakennusmestarina ja myöhemmin Salon aseman rakennusmestarina toiminut Otto Dahl suunnitteli III kauppalanosan rakennuksista Kärjen (1905), Saarisen (1902), Nivaron (1910) ja Impolan talot (1902). A.A. Tapio oli toinen useita rakennuksia kauppalaan suunnitellut rakennusmestari, ja hän vastasi Seurahuoneen eli nk. Viikarin talon (1904), Tehdaskatu 1:ssä sijaitsevan asuinrakennuksen (1909) ja vuodesta 1938 kaupungintalona toimineen kansakoulun (1900) rakentamisesta. Dahl ja Tapio suunnittelivat Palokunnan talon (1908) yhteistyössä. Nivaron talon konduktöörin asunnon (1903) suunnitteli L.E. Lehtinen.
 
Lisätietoa
Olavi Mäenpää, Salon Seudun Osuuskauppa 1915-1975. Salo 1975.

Renja Suominen, Salon puiset asuinrakennukset v.1887-1920. 1977.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920- Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Sirkka Valanto, Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo 1984.

Pirjo Ranta, Salon veturitallit ja rautatieaseman ympäristö. Diplomityö, AO/TKK, Otaniemi 1988.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Kari Alifrosti, Salon ja Uskelan historia 1869-1990. Jyväskylä 1996.

Salon kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; kauppa- ja liikerakennus; kaupungin asuintalo; liikenteenrakennus; puisto; seurantalo; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Salon rautatieasema.

Saarisen talo ja rukoushuone Mariankadulla. Taustalla Hankkijan viljasiilo.

Kärjen talo.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Salon rautatieasemanseutu ja vanha kauppalamiljöö
 
© Museovirasto 2009