på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Sauvo Varsinais-Suomi
Sauvon kirkko
Kuvaus
Sauvon kivikirkko on sisustukseltaan ja esineistöltään parhaiten säilynyt keskiaikainen kirkko Suomessa.

Pyhälle Clemensille omistetun kirkon kirkkosali on kolmilaivainen ja kuusitraveinen. Korkealle kaartuva holvaus on samanlainen kuin Petrus Muratorin johdolla holvatuissa kirkoissa: kahdeksankulmaiset massiiviset pilarit, sivulaivoissa ristiholvit, keskilaivassa tähtiholvit ja niistä kaksi itäisintä ns. monimuotoista suomalaista tähtiholvia. 1470-luvun alusta peräisin olevat kalkkimaalaukset liittyvät Pietari Henrikinpojan koulukuntaan. Seinissä on ns. credo-sarja, missä parittaiset profeetat ja apostolit esittävät uskontunnusta, kuoriholviin on maalattu kirkkoisät ja evankelistojen vertauskuvat.

Kirkkosalin kiinteä sisustus on harvinaislaatuisen vanha ja monipuolinen. Eteläportaalin ja sakariston ovilevyt ovat keskiaikaiset, keskilaivan penkistön eturintamuksiin ja papinpenkkiin sekä piispantuoliin on käytetty keskiaikaisia puuleikkauksin varustettuja kuoriparven rintamuksia ja kuorituolien osia. Penkkikorttelit ovat siten järjestytetyt, että keskikäytävän ohella myös sivulaivoissa on käytävät. Saarnastuolin itäpuolella olevat penkit ovat ns. kaksoispenkkejä. Sisustuksen tammenväri on 1860-luvulta, jolloin penkkien ovet poistettiin. Länsilehterin lisäksi kirkossa on lehteri etelälaivan länsipäässä. Molemmat ovat 1600-luvun loppupuolelta ja niiden kaiteissa on Lars Myran vuonna 1695 tekemät maalaukset. Kuorin pohjoisosassa on 1695 rakennettu kasteaitaus, keskiaikainen kasteallas on gotlantilaista kalkkikiveä. Barokkityylinen saarnastuoli kaikukatoksineen on lahjoitettu kirkkoon 1651 ja sen jalkana on keskiaikaisen sakramenttikaapin jalusta. Alttaritaulu veistoskehystyksineen on vuodelta 1647. "Aateliston kehdoksi" kutsutusta pitäjästä kertoo poikkeuksellisen monilukuinen määrä hautavaakunoita. Kenraaliluutnantti Juhan Gallenin täydellisen sukuvaakunasarjan lisäksi kirkossa on 19 muuta vaakunaa.

Kellotapulin kivinen alaosa on keskiaikainen ja puinen yläosa sipulikupoleineen on vuodelta 1770. Sen rakennusmestarina on toiminut Sauvosta kotoisin ollut rakennusmestari Anders Wahlberg. Kirkkotarhaan johtavista tiilestä muuratuista porttirakennuksista läntinen on vuodelta 1795 ja etelänpuoleinen 1800-luvun puolivälistä. Kirkon lähellä on hirsinen lainamakasiini 1800-luvun alusta sekä varastoaitta.
 
Historia
Sauvon seurakunta perustettiin jo ennen 1300-lukua. Pitäjän ensimmäinen, puinen, kirkkorakennus sijaitsi nykyisellä kirkonpaikalla. Kivikirkon sakaristo on runkohuonetta vanhempi ja runkohuone ja holvaus tehtiin samassa rakennusvaiheessa 1400-luvun jälkipuoliskolla. Viimeiseksi rakennettiin asehuone. Kirkon kalkkimaalaukset konservoitiin 1971 ja hautavaakunat 1990-luvulla.
 
Lisätietoa
Tove Riska, Sauvon kirkko. Suomen kirkot 3. Suomen MUinaismuistoyhdistys 1964.

Camilla Ahlström-Taavitsainen, Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja VIII, 1984.

Kari Alifrosti, Sauvon historia Ruotsin ajalla n.1200-1808. Sauvon historia I. Sauvon kunta 1990.

Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.

Paula Saarento - Tellervo Saukoniemi (toim.), Sauvon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 11. Sauvon kunta, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kellotapuli; kirkko; lainamakasiini;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Sauvon kirkkomaisema.

Näkymä etelästä Sauvon kirkolle.

Sauvon kirkko tapuleineen.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Sauvon kirkko
 
© Museovirasto 2009