på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Sauvo Varsinais-Suomi
Paddaisten kartano
Kuvaus
Paddaisten kartano muodostaa edustavan 1700-luvun jälkipuoliskon ja 1800-luvun alun kartanomiljöön. Paddaisten ympäristössä yhdistyvät erittäin hienolla ja poikkeuksellisella tavalla historiallinen kulttuurimaisema ja mereen liittyvä luonnonmaisema.

Kartanon päärakennus ja pihapiirin rakennukset ovat ryhmittyneet loivalle rinteelle Paimionlahden itärannan viljelysten taakse. Kartanon rokokoon aikaiseen puiseen päärakennukseen on liittynyt pihan puolella kaksi erillistä siipirakennusta, joista toinen on säilynyt siirrettynä toiseen paikkaan ja toinen tuhoutunut. Päärakennuksen karoliininen pohjakaava on säilynyt.

Rikas, villiintynyt kulttuuri- ja yrttikasvisto viittaa tilan historiaan kirkon tilana katolisena aikana, kenties varhaiskeskiaikana virolaisen Padisten luostarin alaisuudessa. Kartanoa ympäröi 1800-luvun alussa perustettu puutarha, jossa sijaitsee 1805 rakennettu, arkkitehti Charles Bassin suunnittelema Orangeri-rakennus. Päärakennuksen länsipuolella on hoidettu puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin 1918 suunnittelema muotopuutarha, jota peltomaisema sekä rannan katajaiset mäet luonnonpuistona luontevasti jatkavat. Hyvin säilytettyyn kartanomiljööseen kuuluu useita talousrakennuksia. Nykyisin kartano harjoittaa metsätaloutta ja karjankasvatusta.
 
Historia
Sauvon Paddaisten kylän vakituinen asuttaminen on ajoitettu 1300-lukuun ja se mainittiin ensimmäisen kerran 1346. Kylässä oli seitsemän tilaa 1540-luvulla. Kartano muodostettiin 1660-luvulla kahdesta tilasta, jotka peruutettiin kruunulle 1683. 1700-luvun alkuun mennessä se muodosti Lövnäsin kruunun säterirusthollin, johon liitettiin vuosisadan kuluessa useita Yli- ja Ala-Paddaisten tiloja. Tila ostettiin perinnöksi 1762.

Kartanon 1760-luvulla rakennetun päärakennuksen rakennutti turkulainen kamreeri Daniel Gadolin ja suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schröder. Rakennukseen lisättiin myöhemmin pihan puolelle pienet siipirakennukset ja pylväät. Muutoksia suunnitteli arkkitehti Charles Bassi. Puutarhasuunnitelman teki puutarha-arkkitehti Bengt Schalin 1918.
 
Lisätietoa
Lars Ivar Ringbom, Paddais. Herrgårdar i Finland II. Helsingfors 1928.

Eino Jutikkala - Gabriel Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941.

Kaj Dahl ja C.J. Gardberg, Suomen kartanoita. Keuruu 1989.

Kari Alifrosti, Sauvon historia Ruotsin ajalla n. 1200-1808. Sauvon historia I. Sauvon kunta 1990.

Onni Silkkilä ja Aarre Koskinen, Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa: eräiden kartanoiden, kirkkojen, pappiloiden ja virkatalojen kasvistosta = Kulturfloran i Sydvästra Finland: om floran vid några gamla herrgårdar, kyrkor, prästgårdar och boställen. Raportteja 12. Turun maakuntamuseo 1990.

Paula Saarento - Tellervo Saukoniemi (toim.), Sauvon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 11. Sauvon kunta, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Paddaisten kartanon puisto. Lammen takana kartanon päärakennus.

Paddaisten kartanon päärakennus.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Paddaisten kartano
 
© Museovirasto 2009