på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Uusikaupunki Varsinais-Suomi
Pyhämaan kirkot ja kyläasutus
 
Kuvaus
Pyhämaan Luodon vanha kirkko on harvoja 1600-luvulta säilyneitä puukirkkojamme ja sen sisätilan maalaukset ovat merkittävimpiä Suomen 1600-luvun kirkkotaiteessa. Pyhämaan kirkkomaalla vierekkäin sijaitsevat 1600-luvun puukirkko ja 1800-luvun alun kivikirkko muodostavat historiallista kehitystä kuvastavan parin. Varsinais-Suomen pohjoisosassa Pyhämaan kirkonkylä, Ketteli ja Pitkäluodon kylä edustavat Satakunnan rannikkoseudun karuun kalliomaastoon asettunutta pienipiirteistä, perinteisesti merenkulusta ja kalastuksesta elantonsa saanutta saaristolaisasutusta.

Pyhämaan kirkonkylä sijoittuu Mannerveden rantaan suojaisan lahden pohjukkaan. Satamassa on ranta-aittoja ja satamasta nousee polku mäellä sijaitseville kirkoille. Pyhämaan Luodon vanha kirkko on suorakaiteen muotoinen itäpäästään kolmitaitteinen pitkäkirkko. Pohjoispuolella sijainnut sakaristo ja eteläseinustan eteishuone on purettu. Vesikaton länsipäässä on pieni kattoratsastaja. Sulkanurkalle salvottuja hirsiseiniä peittää 1960-luvulla tehty tasaleveä pystylaudoitus. Kirkkosalissa on laakea tynnyriholvi. Kuori on erotettu kuorikaiteella, jonka ala- ja yläosa on salvottu hirsissä, välissä on kapeista balustereista koostuva läpinäkyvä osa. Saarnastuoli on 1640-luvulta ja penkit 1700-luvulta, niiden väritys on uudempi. Kirkon maalauskoristelu on vuodelta 1667 ja sen tekijänä pidetään Christoffer Willbrandia. Liimamaalilla tehdyt kuvakudosmaiset maalaukset peittävät kirkkosalin hirsiseinät, holvin sekä kuorikaiteen yläosan. Seinissä niiden aiheena on raamatunhistorialliset tapahtumat, holvissa on kukkaseppeleiden ympäröimät paksukäsivartiset tanakat enkelit. Kukkaköynnökset ja hedelmäryhmät täyttävät välipinnat.

Pyhämaan kivikirkko on suorakaiteen muotoinen länsitornillinen pitkäkirkko. Tornin yläosan galvanoidulla pellillä päällystetty kokonaisuuden kannalta ylimitoitetun massiivinen yläosa on peräisin 1900-luvun alun uudistuksesta. Sakaristo on kirkon itäpäässä ja sen avoin yläosa on lehterinä. Kirkkosalin nykyasu penkistöineen on arkkitehti A.W. Ranckenin johdolla 1934 tehdystä korjauksesta.

Kirkonkylän asutus on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja suuri osa rakennuskannasta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kirkkojen pohjoispuolella vanhan kylätien vartta on reunustettu kiviaidalla. Kylän 1891 rakennettu koulu sijaitsee kirkkojen pohjoispuolella. Myllykalliolla kirkkojen eteläpuolella on kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä mamsellimylly.

Ketteli ja Pitkäluoto kirkonkylän pohjoispuolella edustavat maanviljelyn ohella merenkäynnistä ja kalastuksesta elantonsa saanutta saaristoasutusta. Pellot ovat pieniä ja niiden keskellä on kallioita. Maantien varteen sijoittuneista Kettelin kantataloista Kämäri on rakennettu vuoden 1915 palon jälkeen uudelleen ja Eerolan, joka on ollut Pyhämaan pappilana vuodesta 1691, päärakennus on vuodelta 1929. Ali-Uusikartanon paritupainen päärakennus on 1870-luvulta. Mikola on sijoittunut muita idemmäksi. Harmaa on siirtynyt kylätontilta isojaon jälkeen matkan päähän pohjoisemmaksi. Se on kantataloista ainoa, jossa voi vielä havaita jälkiä rakennusten sijoittumisesta umpipihaksi. Länsirannalla Pyhäsalmessa on kalastussatama venevajoineen ja laitureineen ja rannassa on vanhoja kalamajoja. Pitkäluodon kylä sijaitsee Luodon pohjoisosassa.
 
Historia
Luodon Pyhämaassa oli 1560-luvulla yksitoista taloa ja viereisissä Kettelissä ja Pitkäluodossa kymmenen ja kolme. Seudun painopiste oli pitkään Luodolla mantereen sijaan ja Pyhämaan saaristo ja –rannikkoseurakunta erotettiin Luoto-nimisenä Laitilasta 1639. Pyhämaan Luodon vanhassa kirkossa tehdyn dendrokronologisen tutkimuksen perusteella runkohuone rakennettiin 1640-luvun alussa ja kuoriosa 1650-luvun alussa.

Vanha kirkko jäi pois jumalanpalveluskäytöstä 1804 Tukholman Yli-intendentin viraston piirtämän kivikirkon valmistuttua. Sen sisustuksesta siirrettiin saarnastuoli ja penkit uuteen kirkkoon. Tällöin ehkä myös kellotapuli purettiin. Huonokuntoista vanhaa kirkkoa käytettiin hautauksiin vuoteen 1831 asti. Ulkoseinät laudoitettiin uudelleen 1890-luvulla, jolloin sakaristo ja asehuone purettiin. Kirkko kunnostettiin 1930-luvun alussa, jolloin sen maalaukset restauroitiin sekä penkit ja saarnastuoli palautettiin uudesta kirkosta. Vuosina 1965-1966 tehdyssä korjauksessa pärekaton päälle tehtiin paanukatto, ulkoseinät tuettiin ja laudoitettiin uudelleen.

Seurakunta siirrettiin 1782 Rohdaisten (nyk. Pyhäranta) alaiseksi kappeliksi. Se itsenäistyi uudelleen 1908 ja liitettiin 1974 Uuteenkaupunkiin.
 
Lisätietoa
Toivo Itkonen, Pyhämaan vanhoja rakennuksia. Kansatieteellinen arkisto 2. Forssa 1937.

Yrjö Hormia, Pyhämaan-Pyhärannan 300-vuotisvaiheita. 1939.

Tove Riska, Pyhämaan kirkot. Suomen kirkot 1. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1959.

Veikko Anttila, Pyhämaan Kettelin kyläorganisaatiosta 1900-luvulla. Turun yliopiston kylätutkimusryhmän julkaisuja 2. Turku 1969.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Lars Pettersson, Målaren Christian Wildbrandts kyrkointeriör. Fra Sankt Olav till Martin Luther. Oslo 1975.

Päiviö Tommila - Veikko Laakso - Tuula Leimu (toim.), Ketteli eilen ja tänään. 1979.

Maija Ala-Jääski ja Mari Jalava, Rakennusinventoinnin loppuyhteenveto. Uudenkaupungin kantakaupungin ulkopuoliset alueet. Pyhämaan Pitkäluoto. (Painamaton). Sa.

Lars Petterson, Puukirkkojen varhaisvaiheita. Ars Suomen taide 2. Keuruu 1988.

Pentti Zetterberg, Pyhämaan uhrikirkon iänmääritys. Dendrokronologian laboratorion ajoitusseloste 170. Joensuun yliopisto 2000.

Anna Mikkonen (toim.), Näkökulmia kulttuuriympäristöön. Ympäristön tila Lounais-Suomessa 2. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Turku 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; kylä; piensatama; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Pyhämaan uusi ja vanha kirkko.

Pyhämaan uhrikirkko on parhaiten säilyneitä 1600-luvun puukirkkoja.

Pyhämaan uhrikirkon interiööriä.
 
Kartta: Pyhämaan kirkot ja kyläasutus
Kartta: Pyhämaan kirkot ja kyläasutus Ketteli
Kartta: Pyhämaan kirkot ja kyläasutus Pitkäluoto
 
© Museovirasto 2009