på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Turku Varsinais-Suomi
Turun linna
Kuvaus
Turun linna on hallinto-, yhteiskunta- ja kulttuurihistoriallinen avainkohde. Vanhin Suomessa sijaitsevista Ruotsin kruunun linnoista on toiminut keskiajalta uudelle ajalle Varsinais-Suomen ja Ruotsin valtakuntaan kuuluneen Suomen hallintokeskuksena.

Turun harmaakivilinna on Aurajokisuun huomattava maamerkki, jota ympäröi satama siihen liittyvine pienteollisuus- ja varastoalueineen. Turun linna kuvastaa Aurajoen suun ja Turun merkitystä Varsinais-Suomen keskuksena. Keskiaikainen linna on uudistettu renessanssilinnaksi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Nykyinen ulkoasu on tulos eriaikaisista rakennusvaiheista. Suurin osa linnan huoneista holveineen on restauroitu alkuperäiseen asuunsa.

Linnanpuiston alueella on näkyvissä osa ulompaa 1500-luvulta periytyvää vallihautaa. Linnan pohjoispuolella on neljä linnan alueeseen kuuluvaa 1880-luvun kauppiasmakasiinia.
 
Historia
Turun linna perustettiin Aurajoen suulla sijaitsevalle saarelle 1280-luvulla Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Muodoltaan linna oli avoin leirikastelli, jossa oli ympärysmuuri ja kaksi tornia. Ensimmäisen kerran linna mainittiin asiakirjalähteissä 1308. Leirikastellista muodostettiin 1300-luvun alussa suljettu linna, joka oli jaettu päälinnaan ja esilinnaan. Holvatut Kuninkaansali, Nunnakappeli ja Herrainkellari rakennettiin 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture vanhempi rakennutti 1480-luvulla itätornin kaksi ylintä kerrosta ja ns. Sturenkirkon. Vähitellen päälinnan edustalle muodostunut esilinna mainittiin lähteissä ensi kerran 1463.

Juhana-herttuan aikana 1556-1563 Turun linna uudistettiin renessanssilinnaksi. Pohjoissiiven ylimpään kerrokseen rakennettiin uusi kuninkaansali ja sisäpihan keskelle valmistui uusi porrastorni. Samanaikaisesti täydennettiin myös esilinnaa päälinnan itäpuolella ja sen kaakkoiskulmaan rakennettiin pyöreä tykkitorni 1568-1574. Linnan ympärille perustettiin puutarha 1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja linnasta kaupunkiin johtanut tie reunustettiin puilla. Tie oli luultavasti ensimmäinen toteutunut puistokatu Suomessa.

Viimeisen kerran linnaa piiritettiin 1597-1599, minkä jälkeen sitä käytettiin hallinto- ja asuinpaikkana. Turkuun 1623 perustettu hovioikeus aloitti toimintansa esilinnassa, josta tuli 1630-luvulla myös Suomen kenraalikuvernöörin, Pietari Brahen virka-asunto. Linnassa tehtiin laajoja muutostöitä maaherran ja lääninhallituksen muutettua kaupunkiin 1698. Esilinnan torni muutettiin vankilaksi 1770-luvulla ja 1800-luvun alussa koko esilinna otettiin vankilakäyttöön. Päälinnaa käytettiin vilja- ym. varastona. Suomen sodan aikana linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikka. Vankilana linna oli vuoteen 1890 asti, minkä jälkeen Turun kaupungin historiallinen museo sijoittui esilinnaan.

Linnan saaren ja mantereen välinen alue kuroutui umpeen 1500-luvun kuluessa. Vallihauta oli olemassa 1500-luvulla ja sitä kunnostettiin vielä 1700-luvulla. Linnan ja mantereen välistä aluetta on täytetty 1800-luvulta alkaen. 1901 linnan ympäristöön päätettiin perustaa ulkomuseo. Puiston suunnitelman laati Turun kaupunginpuutarhuri M. Hammarberg ja puisto ulkoilmamuseoineen avattiin 1906. Ulkomuseosuunnitelmasta luovuttiin sotien jälkeen, kun osa rakennuksista tuhoutui. Puistoa uusittiin 1920-1930-luvun taitteessa ja osin 1950.

Linnan restaurointiin tähtäävät tutkimukset aloitettiin 1939. Kesällä 1941 päälinnan sisätilat tuhoutuivat ilmahyökkäyksessä. Restauroinnin valmistuttua päälinna avattiin yleisölle 1961. Esilinna korjattiin 1975-1987 ja päälinna 1986-1993.
 
Lisätietoa
C.J. Gardberg, Turun linna ja sen restaurointi. Turun kaupunki 1961.

C.J. Gardberg, Turun linnan vanhin rakennusvaihe ja kulttuurihistoriallinen tausta. Turun kaupungin historiallinen museo. Vuosijulkaisu 30-31/1966-1967. Turku 1967.

Knut Drake, Die restaurierung der Burg zu Turku. NORD-OST-ARCHIV. Zeitschrift für Kulturgeschichte und Landeskunde. Heft 75/1984.

Aki Pihlman - Juhani Kostet, Turku. Keskiajan kaupungit 3. Turun maakuntamuseo 1986.

Knut Drake, Herrekellaren i Åbo slott. Aboa 84. Turun maakuntamuseo. Vuosijulkaisu 1984. Turku 1986.

C.J. Gardberg, Keskiajan rakennustaide ja Turun linnan varhaisvaiheet. Antero Sinisalo, Myöhäiskeskiaikaiset linnat ja linnoitukset. Ars. Suomen taide 1. Keuruu 1987.

Eero Raatikainen (toim.), Turun linnan korjaus vuosina 1975-1993. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 5. Museovirasto 1993.

Knut Drake, Die Baugeschichte der Burg Turku vor 1400. Castella Maris Baltici I. Archaelogia Medii Aevii Finlandiae 1. Suomen keskiajan arkeologian seura 1993.

Knut Drake (toim.), Tutkimuksia Turun linnasta. Turun maakuntamuseo 1994.

Knut Drake, Menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus: Turun kaupungin historiallinen museo - Turun maakuntamuseo 1881-1981. 1995.

Jarmo Grönroos, Åbo slott, vägledning för huvudborgen. Åbo landskapsmuseum 1996.

Antero Sinisalo, Puutarhataiteen historian perusteet. Toim. Maunu Häyrynen. Vihreympäristöliiton julkaisu 6/1997, Teknillinen korkeakoulu, maisema-arkkitehtuuri. Helsinki 1997.

Kari Uotila, Medieval Outer Baileys in Finland: with special reference to Turku Castle. Archaelogia Medii Aevii Finlandiae 3. Suomen keskiajan arkeologian seura 1998.

Martti Puhakka (toim.), Turun linna. Turun maakuntamuseo 1999.

Juha Leino, Linnanpuisto. Turun kaupungin kaupunkisuunnittelun www-sivu: http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=49727 (5.6.2008).
 
kohteeseen sisältyy:  linnoitus; museo; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Turun linna.

Turun linnan päälinna.

Turun linna.
 
Kartta: Turun linna
 
© Museovirasto 2009