på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Turku Varsinais-Suomi
Puolalanmäki ja Turun Taidemuseo
Kuvaus
Puolalanmäellä sijaitseva Turun taidemuseo on Suomen ensimmäisiä moderneja museorakennuksia. Museon ympärille istutettu kaupunkipuisto muodostaa ympäröivän 1900-luvun alkupuolen rakennuskannan kanssa näyttävän, kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden.

Puolalanmäen laella seisova, arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema Turun taidemuseorakennus on monumentaalinen Aurakadun pääte. Rakennus edustaa amerikkalaisvaikutteista uusromaanista tyyliä, joka on ollut suosittua 1800-luvun lopulla eurooppalaisten museorakennusten suunnittelussa. Rakennuksen julkisivut ovat punaista Turun graniittia.

Vapaamuotoisessa ja maastomuodot huomioon ottavassa Puolalanmäen puistossa heijastuu 1800-luvun mannermainen puistosuunnittelu, jollaisista esimerkkeinä ovat Turun Vartiovuori, Helsingin Tähtitornin puisto ja Kaivopuisto. Puiston alue perustuu arkkitehti C.L. Engelin vuoden 1827 kaupunkipalon jälkeen laatimaan asemakaavaan, jossa hankalat maastonkohdat ovat rakentamattomia.

Puistossa sijaitsee useita 1900-1920 -luvuilla rakennettuja art nouveau -tyylisiä ja klassistisia asunto-osakeyhtiöiden asuinrakennuksia piharakennuksineen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös vuosisadan alun rakennukset piharakennuksineen Aurakadun, Torninkadun ja Tuurintien varrella. Puiston länsiosassa Iso-Puolalan tontilla on kaksi Turun paloa edeltävää, vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta periytyvää puurakennusta.

Taidemuseon ja Puolalanmäen kaupunkikuvalliseen asemaan liittyy Turun kauppatorilta Puolalanmäelle nousevan Aurakadun varsi. Puuistutuksin reunustetun Aurakadun varrella sijaitsevat katulinjasta ulommas vedetyt Kauppaopiston sekä lyseon koulurakennukset sekä kaksi jugendtyylistä asuinkerrostaloa.
 
Historia
Turun taidemuseohanke sai alkunsa yksityisestä lahjoituksesta 1890-luvulla. Sijainniksi suunniteltiin Tuomiokirkon ja joen välistä puistikkoa, mutta lopulta paikaksi valittiin maisemamaalari Berndt Lindholmin ehdotuksesta Engelin vuoden 1828 kaavassa rakentamattomaksi mäeksi jätetty Puolalanmäki.

Arkkitehti Gustaf Nyström voitti 1900 järjestetyn kutsukilpailun Turun taidemuseon rakennuksen suunnittelusta. Rakennukseen sijoitettiin myös Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulu ja rakennushanke toteutettiin 1901-1904. Se oli yksi Suomen ensimmäisistä museorakennuksista. Taidemuseon peruskorjaus, jonka aikana rakennuksen takasivulle rakennettiin lasipintainen hissi- ja porrashuone valmistui 2005.

Taidemuseo muutti Puolalanmäen asemaa kaupungissa; mäen istuttaminen puistoksi alkoi museon rakentamisen aikaan. Mäellä sijainneet vuoden 1827 palosta säilyneet puutalot ja –mökit purettiin ja puiston reunamille rakennettiin komeita asuinkerrostaloja, suunnittelijana muun muassa arkkitehti Alexander Nyström ja rakennusmestari A. Thomander. Rakentaminen tapahtui asemakaavan vastaisesti, sillä talojen julkisivut käännettiin puistoon suuntautuviksi. Rakennuskanta täydentyi myöhemmin 1920-luvulla mm. Jussi Paatelan suunnittelemin asuintaloin.

Taidemuseon suunnitelleen arkkitehti Nyströmin ehdotuksesta taidemuseolle johtavan Aurakadun yläpään tonteilta kiellettiin rakennusten sijoittaminen katurajaan. Katua levennettiin ja sen varteen istutettiin puita.
 
Lisätietoa
Eino Jutikkala, Turun kaupungin historia 1856-1917 II. Turku 1957.

Henrik Lilius, Carl Ludvig Engelin Turun asemakaava. Turun kaupungin historiallinen museo. Vuosijulkaisu 1968-69. Turku 1969.

Harri Kalpa – Pentti Koivikko, Turku eilen ja tänään II. Turku 1980.

Museoarkkitehtuuria. Suomen museoliiton julkaisuja 22. 1981.

Maunu Häyrinen, Kaupunkipuisto 1800-luvulla. Ritva Wäre, Arkkitehtuuri vuosisadan vaiheessa. Ars. Suomen taide 4. Keuruu 1989.

Kaarin Lehtonen, Kaupunkisuunnittelu Turussa 1798–1919 – insinöörien mittatilaustyötä vai arkkitehtien kaupunkitaiteellisesti painottunutta suunnittelua. Osa I. Turun yliopisto, Konsthistoriska institutionen, Åbo Akademi. Pro gradu 1991.

Henna Muti, Turun Puolalanpuisto rakennustaiteellisena kokonaisuutena. Turun yliopisto, Taiteiden tutkimuksen laitos. Pro gradu 2005.

Mona Schalin, Puutarhat, puistokadut ja istutukset, Suomalaisen kaupunkipuiston vaiheita. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja A:11. 2005.

Helena Soiri-Snellman, Turun taiteentemppeli. Turun Taidemuseo – 101 vuotta nykytaidetta. Turku 2005.

Rauno Lahtinen – Hannu Laaksonen, Kävely jugendtalojen Turussa. Turku 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kaava-alue; museo; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Turun Taidemuseo muodostaa monumentaalipäätteen Kauppatorilta Puolalanmäelle nousevalle Aurakadulle.

Turun Taidemuseo.

Puolalanmäen laidan asutusta, keskellä Päivölä.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Puolalanmäki ja Turun Taidemuseo
 
© Museovirasto 2009