på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Turku Varsinais-Suomi
Kakolanmäki
 
Kuvaus
Kakolanmäki on maan laajin historiallinen vankila-alue. Sen rakennushistoria ja oleva rakennuskanta ilmentää monipuolisesti ja -ulotteisesti vankeinhoidon vaiheita ja vankila-arkkitehtuurin kehityskulkuja. Kakolanmäki on vankeinhoidon valtakunnallisesti merkittävän rakennusperintömme tärkein kohdekokonaisuus.

Kakolanmäki on rakentunut vankila-alueena 1800-luvun keskivaiheilta lähtien ja alueelle on perustettu kolme eri suljettua laitosta 1900-luvun alkuun mennessä. Näistä ensimmäinen ja myös suurin on saanut alkunsa 1840-luvulla, kun Turkuun perustettava ojennuslaitos päätettiin sijoittaa Kakolanmäelle. Ojennuslaitos, vuodesta 1858 rangaistuslaitos (sittemmin kuritushuone ja keskusvankila), on saanut rinnalleen 1800-luvun lopulla lääninvankilan (tutkintavankilan) ja 1900-luvun alkuvuosina vielä vankimielisairaalan. Laitosten perustamisvaiheiden ja olennaisten historiallisten laajennusvaiheiden rakennuskanta on pääosin jäljellä. Toiminnan kehittymisestä seuranneet muutostarpeet on enimmäkseen tyydytetty olevien rakennusten sisustoja muokkaamalla, ulkoasuihin ja mm. ympärysmuureihin juuri koskematta.

Historiallinen rakennuskanta hallitsee vankila-alueen yleisilmettä ja näkymiä. Entisen ojennuslaitoksen/rangaistusvankilan palatsimainen luonnonkivivuorattu pääsivusta katsoo korkealta Aurajoen suuntaan puistoksi järjestetyn edusrinteen ylitse. Tämä näkymä kuuluu Turun avainkuvastoon. Saman laitoksen pääosia myöhäisempi kookas länsisellisiipi hallitsee vankila-alueen läntistä aspektia. Entinen lääninvankila on puolestaan orientoitu Kakolanmäen juurelle pohjoisessa ulottuvien asuntokortteleiden suuntaan.

Suljettujen laitoskokonaisuuksien ulkopuolinen rakennuskanta koostuu tärkeimmiltä osiltaan 1800-luvun jälkipuolella ja 1900-luvun alussa rakennetuista laitosjohtajien ja muun henkilökunnan asunnoista huoliteltuina pihapiireinä. Kakolanmäellä on myös henkilökunnan asuinkerrostaloja, teknisiä rakennuksia, varastoja, vartiokoppeja ja muita vankilan toimintaan liittyviä elementtejä. Kakolanmäen osatekijöitä ovat myös Serpentiinitien puistoalue, alueen rakentamisessa hyödynnetty kivilouhimo ja mäen erityinen topografia.
 
Historia
Turun Kakolanmäellä 1840-luvun puolimaissa aloitettu ojennuslaitos, kolmijaksoinen, paikallisella graniitilla eli "kakoliitilla" verhoiltu päärakennusrintama ja sen takapuolelle muodostettu laaja suljettu pihamaa talousrakennuksineen valmistui yleisten rakennusten intendentin E. B. Lohrmannin suunnittelemana 1853. Saman vuosikymmenen lopulla laitos määrättiin rangaistusvankilaksi. Tarpeelliset muutostyöt jatkuivat 1860-luvun alkuun saakka ja niiden aikana toteutettiin eräät Lohrmannin projektin tärkeät piirteet, kuten pihamaan ympärysmuuri ja laitoksen etupuolen Serpentiinitie puistoineen.

1800-luvun loppupuolella kehitellyn rangaistusjärjestelmän reformin vankeinhoidon tarpeisiin edellyttämä maanlaajuinen sellirakennusten toteutusohjelma toi kuritushuoneen pihamaalle yöselli- ja päiväselliosastoiksi järjestyt ja V-kirjaimen muotoon sovitetut lisärakennukset, jotka kiinnittyivät päärakennuksen keskilinjaan. Nämä 1870-luvun alun selliosasto-siivet kuuluivat sellivankiloiden suurrakennuskauden ensivaiheen tuloksiin ja perustuivat yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin L.I. Lindqvistin työhön ajanmukaisen kansainvälisen sellivankila-arkkitehtuurin peruspiirteiden sovittamisesta kotimaan rakentamisoloihin.

Sellivankiloiden suurrakennuskauden luonteenomaisiin tuloksiin Kakolanmäellä kuului myös 1887-1890 mäen itäosaan rakennettu lääninvankila ympärysmuureineen ja kauttaaltaan rappaamattomine tiilipintoineen. Kuritushuoneen pihan itäsivulle nousi 1893-1894 erityinen punatiilirakennus nk. bokseja eli makuusellejä varten. Myöhemmin, vuosina 1905-1908, rakennettiin alueen luoteisosaan vankimielisairaala omine kehämuureineen. Tämä suunniteltiin rakennusylihallituksen ja lääkintöhallinnon yhteistyönä ja siihen sisältyi tutustuminen vastaaviin laitosratkaisuihin erityisesti Saksassa. Valmistelussa näkyi monin tavoin, että kysymys oli aivan uudesta laitostyypistä Suomessa. Viimeinen suuri rakennushanke Kakolanmäellä oli vuoden 1912 vaiheilla välittömästi kuritushuoneen länsipuolelle valmistunut suuri sellirakennus (nk. Länsiselli). 1900-luvun alun uudisrakennusten ulkoasussa käytettiin paikalta louhittua graniittia.

Rakennussuunnittelusta Kakolanmäellä huolehti alusta pitäen valtion rakennushallinto joka vaiheessa vankeinhoidon asiantuntijoita kuullen. Toimijoina olivat Intendentinkonttori, sen seuraajavirasto yleisten rakennusten ylihallitus ja rakennushallinnon alueorganisaatio (Turun ja Porin läänin lääninarkkitehti, piirirakennustoimisto) sekä sittemmin, 1900-luvun alkukymmeniltä eteenpäin, vankeinhoitolaitos itse omine suunnittelijavoimineen.

Kakolanmäen vankilakäyttö loppui 2007, minkä jälkeen alkoi valmistelu vankila-alueen ottamiseksi uudiskäyttöön.
 
Lisätietoa
Vihtori Nybergh, Turun kuritushuone 1853 - 1903, Suomen Vankeinhoitomiesten Yhdistyksen Muistoonpanoja 20, 1903.

Veikko Virtanen, Turun työ- ja ojennuslaitoksen sekä rangaistusvankilan perustamisvaiheet vv. 1839-1863. Turun historiallinen arkisto 11, 1951.

Jouko Nevalainen, Suomen vankilat, Helsinki 1960.

Elina Suominen (toim.), Suomen vankeinhoidon historiaa I. Katsauksia vankeinhoidon kehitykseen, Helsinki 1981.

Mauri Ranta, Vankimielisairaalan historiikki. Vankeinhoidon historiaprojektin julkaisu 2, Helsinki 1982.

Kakolanmäki-toimikunnan mietintö, Komiteanmietintö 1989:42.

Tapio Onnela, Kakola 1853 - 1879. Rangaistusjärjestelmän muutokset ja Turun rangaistusvankilan arkkitehtuuri. Turun maakuntamuseon raportteja 14, 1992.

Jarkko Sinisalo, Vankeinhoidon rakennukset. Rakennusperintömme, Kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö, Museovirasto, Rakennustieto Oy 2001.

Henrik Lilius, Fängelsearkitektur i Finland ca. 1635-1845. Acta Poenologica 2:1/2004. Vankeinhoidon koulutuskeskus 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  puisto; vankila;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kakolanmäki.

Kakolanmäen entinen keskusvankila.

Kakolanmäen entinen keskusvankila.
 
Kartta: Kakolanmäki
 
© Museovirasto 2009