på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Turku Varsinais-Suomi
Port Arthurin puutalokorttelit ja Mikaelinkirkko
Kuvaus
Port Arthurin puutalokorttelit on yhtenäinen ja laaja 1900-luvun alun työväenasuinalue. Port Arthurin kaupunginosan itäosaan rakennettu Mikaelinkirkko on puolestaan arkkitehti Lars Sonckin suunnittelijanuran ensimmäinen monumentaalirakennus ja keskeinen 1800-1900-luvun taitteen kirkkorakentamisen edustaja.

Mikaelinkirkko on rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tuolloisen Turun ruutukaava-alueen luoteisosaan, työväen ja käsityöläisten asuinalueelle. Laajan puiston ympäröimä tiilestä rakennettu kirkko on ulkoarkkitehtuuriltaan lähinnä saksalaistyylistä uusgotiikkaa. Suorakaiteen muotoisen kirkon toiseen päätyyn liittyy keskiakselista sivuun rakennettu korkea torni. Kuoriosan sivuilla on matalat pyörötornit. Seiniä jäsentävät poikkipäätysarjat, suippokaariset kolmijakoiset ikkunat ja porrastetut kontreforit. Kaakkoispäädyssä on suuri pyöröikkuna. Tiiliseinien yläosissa on keskiaikaisten kirkkojen päätykolmioista tuttuja koristekomeroita. Vesikatot ovat norjalaista liuskekiveä. Sisäarkkitehtuuriltaan kirkko lähentelee jugendia ja kansallisromantiikkaa.

Turun ruutukaava-alueen länsilaidalla oleva VIII kaupunginosa Port Arthur rajautuu Kakolanmäkeen, Annankatuun, Ratakatuun ja Sairashuoneenkatuun. Port Arthur on rakentunut samaan aikaan Mikaelinkirkon kanssa ja yhtenäiset puutalokorttelit jatkuvat edelleen Ratakadun ja Rauhankadun välissä. Satamaan johtava rautatie on pirstonut muutaman Port Arthurin läntisimmistä kortteleista. Pääosa tonttien rakennuksista on 1900-1920-lukujen rakennusvaiheesta, mutta alueen kaakkoislaidan kortteleissa on myös vanhempaa rakennuskantaa. Puutalokortteleiden varsin yhtenäinen rakennuskanta muodostuu yksikerroksisista asuinrakennuksista, jotka on sijoitettu pitkä julkisivu katulinjan suuntaisesti. Lauta-aidoilla rajattujen tonttien sisäosien piharakennukset muodostavat suljettuja, suurten lehtipuiden varjostamia pihapiirejä.
 
Historia
Port Arthurin korttelit muodostettiin Engelin 1828 valmistuneessa asemakaavassa Iso-Heikkilän majurinvirkatalon pelto- ja laidunmaille. Ns. Backhoffin asemakaavassa 1884 muotoiltiin uudelleen satamaan johtavan rautatien sijoituksen takia Engelin kaavan korttelit. Asutuksen ydinalueen rakentaminen alkoi heti Turun palon jälkeen ja alueen kortteleista 17 oli asuttuja 1900.

Turun seurakunta anoi ruutukaava-alueen luoteisosasta, siihen mennessä suureksi osaksi rakentamattomalta työväen ja käsityöläisten asuinalueelta, aiemmin puistoksi varattua tonttia kirkkoa varten 1890. Mikaelinkirkko rakennettiin 1893 julistetun yleisen arkkitehtikilpailun voittaneen arkkitehtiylioppilas Lars Sonckin tekemän ehdotuksen mukaan 1899-1904. Kiinteän sisustuksen suunnittelussa ja kirkon ornamentiikan suunnittelussa Sonckia avusti arkkitehti Max Frelander. Lyijylasi-ikkunat suunnitteli Willy Baer. Sodassa tuhoutuneiden kuori-ikkunoiden lasimaalaukset korvattiin väriasteikoltaan alkuperäisiä voimakkaammilla 1953 Hilkka Toivolan suunnitelmin.

Kirkon sijaintipaikan valinnan aikaan asutus päättyi Korkeavuorenkadun ja Puutarhakadun kulmaukseen. Samaan aikaan kirkon rakentamisen kanssa rakennettiin Port Arthurin rakennukset lähtökohtanaan asemakaava vuodelta 1897. Asemakaavassa tonttijakoa muutettiin jakamalla niitä pienempiin; ratkaisu vastasi kasvaneeseen esikaupunkiongelmaan ja työväestön asuntopulaan. Port Arthur rakennettiin 1920-luvulle mennessä.

Arkkitehti Sonckin suunnitelma, jossa kirkko olisi reunustettu rakennuksin, voitti kirkon ympäristön asemakaavakilpailun 1913, mutta jäi toteutumatta asemakaavan hyväksymisestä huolimatta. Viereinen kortteli muutettiin Mannerheiminpuistoksi 1942.
 
Lisätietoa
Eino Jutikkala, Turun kaupungin historia 1856-1917 II. 1957.

Finsk trästad, problem och utvecklingsmögligheter. Den nordiska trästaden 6. Tekniska högskolan, arkitektavdelningen 1972.

Jukka Eenilä, Port Arthur, turkulainen työväen kaupunginosa 1900-1920. Turun historiallinen museo 1974.

Paula Kivinen, Varhaiskausi - kansallinen romantiikka 1894-1907. Lars Sonck 1870-1956. Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja 1981.

Ritva Wäre, Arkkitehtuuri vuosisadan vaihteessa. Ars Suomen taide 4, 1989.

Kaarin Lehtonen, Kaupunkisuunnittelu Turussa 1798–1919 – insinöörien mittatilaustyötä vai arkkitehtien kaupunkitaiteellisesti painottunutta suunnittelua. Osa I. Turun yliopisto, Konsthistoriska institutionen, Åbo Akademi. Pro gradu 1991.

Riikka Kaisti (toim.), Soli Deo Gloria Aeterna, Turun Mikaelinkirkko 100 vuotta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2005.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verkkosivut http://www.turunsrk.fi/portal/fi/kirkot (18.8.2009).
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; kirkko;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Mikaelinkirkko.

Puutarhakatu Port Arthurin kaupunginosassa, taustalla Mikaelinkirkon torni.

Rauhankatu Port Arthurissa. Mikaelinkirkon torni kohoaa puutalokortteleiden yllä.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Port Arthurin puutalokorttelit ja Mikaelinkirkko
 
© Museovirasto 2009