på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Turku Varsinais-Suomi
Ruissalon huvila-alue
Kuvaus
Ruissalo on yksi Pohjoismaiden varhaisista 1800-luvulla kaupunkien lähialueille syntyneistä huvila-alueista. Ruissalossa on erittäin edustavaa eri-ikäistä huvila-arkkitehtuuria. Ruissalo on Hangon Itäisen Kylpyläpuiston ohella Suomen edustavin esimerkki 1800-luvun lopun suurhuvila-alueesta.

Ruissalon maisemaa luonnehtivat saaren alavammilla alueilla olevat avoimet viljely- ja virkistysalueet sekä jalopuumetsiköt ja kalliomänniköt. Saaren rakennetussa ympäristössä heijastuvat historialliset vaiheet 1500-luvun kuninkaan latokartanosta ja metsästyspuistosta, 1800-luvun vauraan porvariston kesänviettopaikasta suurhuviloineen, rationaallisesta 1900-luvun alkupuolen vapaa-ajanasumisesta aina 1950-luvulla alkaneeseen saaren suunnitelmalliseen julkisen virkistyskäytön kehittämiseen.

Ruissalon vanhimmat huvilat ovat kartanomaisia empirerakennuksia. Arkkitehti G.Th. Chiewitzin 1850-luvulla suunnittelemien Villa Hagan ja Villa Roman mallipiirustukset levisivät myös muihin Pohjoismaihin. 1800-luvun lopun yltiökoristeellista vaihetta edustavat mm. Villa Gustafberg, Villa Marjaniemi ja Villa Erstavik. Ruissalossa on nähtävissä myös rationaalisen vapaa-ajanasumisen vaiheita. Tyylimuutosten kehityskaari huipentuu arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemassa funktionalistisessa Villa Warenissa. Huviloiden puistoistutukset täydentävät saaren tammilehtojen ja pähkinäpensasmetsiköiden luomaa viherympäristöä.

Huvila-asutuksen lisäksi saarella on kaupunkilaisten vapaa-ajanviettoon liittyviä alueita kuten Kansanpuisto, viljelyksiä ja Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, golfkenttä, pienvenesatama, telakka-alue, opastuskeskus matkailualue ja kylpylähotelli. Suomen sodan ja Krimin sodan aikana saarelle on rakennettu myös puolustusvarustuksia.

Ruissalo on osa valtakunnallisesti arvokasta Ruissalon-Hirvensalon maisema-aluetta. Alueen maiseman arvot perustuvat monipuoliseen rannikon ja saariston luontoon, vanhaan huvilakulttuuriin ja viljelymaisemaan.
 
Historia
Ruissalon lähisaaret saivat kiinteän asutuksen keskiajan kuluessa, mutta Ruissalo oli säilyi asumattomana. Saari oli pitäjänsaari, jota käytettiin yhteislaitumena ja kalastuksen tukipaikkana. 1200-luvulla Ruissalo siirtyi Turun linnan haltuun ja säilyi laidunmaana. 1500-luvun puolivälissä Ruissalon päätilasta tuli Turun linnan alainen latokartano. Saarelle 1561 perustettu Juhana Herttuan metsästyspuisto kuului valtakunnan varhaisiin kuninkaallisiin eläintarhoihin. Tammimetsien hoidolla turvattiin rakennusmateriaalia kehittyvälle laivanveistämötoiminnalle. 1600-luvun alkupuolella Ruissalo oli kenraalikuvernöörin virkatalona ja 1600-luvulta vuoteen 1845 Turun ja Porin läänin maaherran virkatalona. Monet maaherroista olivat merkittäviä maanviljelyn kehittäjiä ja 1754 kartanon maille perustettiin puutarha keittiö- ja koristekasveineen sekä viinimarjapensaineen ja omena-, päärynä- ja luumupuineen.

Turun kaupunkipalon 1827 jälkeen laadittu uusi asemakaava johti kaupunkilaisten laidunmaiden ja viljelypalstojen menetykseen, minkä seurauksena turkulaiset porvarit anoivat Ruissalon saarta "karjanlaitumeksi ja lastauspaikoiksi". Ruissalo siirtyi Turun kaupungin haltuun 1845 keisarin vahvistamalla senaatin päätöksellä. Kaupunki jakoi 1846 saaren noin viiteenkymmeneen huvilapalstaan ja huutokauppasi palstojen vuokraoikeuden. Palstojen rakentaminen alkoi välittömästi. Yleiseksi alueeksi jätettiin yksi rannaton palsta Allmänna promenaden, jonne rakennettiin keilaradat, ravintola ym. 1800-luvun lopussa alue oli seurapiirien kokoontumispaikka ja muuttui 1900-luvun alkupuolella työväestön retkeilypaikaksi. Saarelle rakennettiin uimalaitos 1903 ja hiekkaranta 1930.

Huvilatontit jaettiin 1918 uudelleen siten, että saarelle syntyi 126 palstaa, viljelypalstoja ja kansanpuisto. 1900-luvun loppupuolella yksityishuviloita siirtyi kaupungin omistukseen ja edelleenvuokrattuina mm. yhdistysten kesänviettopaikoiksi.

Ruissalosta järjestettiin 1952 Suomen ensimmäinen kansainvälinen asemakaavakilpailu, jonka voitti suomalainen arkkitehti Kaj Englund. Kilpailun perusteella laaditussa asemakaavassa (1956) saarta kehitettiin virkistysalueena. Luonnonsuojelualuetta laajennettiin ja sen viereen sijoitettiin kasvitieteellinen puutarha, jonka aluetta laajennettiin 1980-luvulla. Vuoteen 1957 yksityisomistuksessa olleen Villa Saaron ympärille Saaronniemeen tuli leirintäalue ja saarelle rakennettiin myös kevytrakenteisia kesämökkejä.

Ruissalon huvila-alueen suojeluun tähtäävä osayleiskaava laadittiin 1995.
 
Lisätietoa
C.J. Gardberg, Tidiga sommarvillor på Runsala. Åbo stads historiska museum. Årsskrift 1970-71. Åbo 1971.

Paavo Kallio (toim.), Ruissalo, luontoa ja kulttuuria. 1979.

Helena Soiri-Snellman, Runsala villor. Byggnadshistorik och förteckning över villorna på öarna Runsla, Stora Bockholmen och Lilla Bockholmen I Åbo. Rapporter 8. Åbo 1985.

Helena Soiri-Snellman, Ruissalon huvilat. Turun maakuntamuseon julk. 8. Turku 1986.

C.J. Gardberg, Kartanoita ja kesähuviloita. Ars. Suomen taide 4. 1989.

Ruissalo - Runsala, Sommarliv på 1800-talet. Turun maakuntamuseo näyttelyesite 21. 1995.

Antero Sinisalo, Puutarhataiteen historian perusteet. Luennot 1966-1986. Toimittanut Maunu Häyrynen. Viherympäristöliiton julkaisu 6/1997. Viherympäristöliitto. Teknillinen korkeakoulu. Helsinki 1997.

Helena Soiri-Snellman, Runsala - från hertlig jaktpark till borgerliga trädgårdar. Trädgårdar i Norden. Nordisk bygd. Nordiska Förbundet för Kulturlandskap. Mariehamn 1998.

Helena Soiri-Snellman, Ruissalon kansainvälinen asemakaavakilpailu ja sen seuraukset. Rakennustaiteen seura 2:2005.

Turun kaupungin www-sivut. http://www05.turku.fi/ruissalo/Ruissalon_hoito_ja_kayttosuunnitelma.pdf (24.8.2009).
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kartano; matkailurakennus; piensatama; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Ruissalon huvila-alue
 
© Museovirasto 2009