på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Turku Varsinais-Suomi
Turun Piispankatu
Kuvaus
Turun Piispankatu ja sen varrella 1720-luvulta ollut arkkipiispan residenssi liittyvät Turun historialliseen ydinalueeseen ja tuomiokirkkoon. Piispankadun kaupunkikuva kattaa 1800- ja 1900-lukujen asuin-, yliopisto- ja teollisuusrakentamista.

Turun piispantalo on arkkitehtien Ahrenberg, Gripenberg ja Lindqvist suunnittelema 1887. Kaksikerroksinen rakennus on rakennettu tontin Piispankadun puoleiseen päähän paikalle, jossa arkkipiispan residenssi on sijainnut jo 1700-luvun alusta lähtien. Myös puutarha periytyy 1700-luvun puolivälistä. Sen iäkkäät poppelit on aikanaan nimetty profeettojen mukaan. Puutarhaa reunustavat piispansauva- ja lilja-aiheinen rauta-aita, joka on peräisin päärakennuksen valmistumisajalta. Porteissa on kookkaat ristikuviot. Aurajoen varrella väljän puistomaisessa ympäristössä on myös mm. entinen maaherrantalo 1830-luvulta ja kauppaneuvos Dahlströmin talo 1890-luvulta.

Piispankadun kortteleiden 1800-luvun ja 1900-luvun asuinrakentamisessa erottuu eri rakennusvaiheita: matala puuempire, korkeakivijalkainen ja runsaasti detaljoitu uusrenessanssi sekä kaksikerroksinen jugend. Piispankatu 14:n empirerakennuksessa toimii Åbo Akademille testamenttilahjoituksena tullut konsuli Alfred Jacobssonin ja konsulinna Hélène Jacobssonin yksityiskodiksi sisustettu museo.

Piispankadun modernistisiin rakennuksiin kuuluvat arkkitehti Woldemar Baeckmanin suunnittelema 1968 rakennettu Sibelius-museo ja arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema Åbo Akademin Domus Aboensis vuodelta 1965. Tuomiokirkon suuntaan avautuvan Åbo Akademin kirjaston kirjatorni vuodelta 1936 on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema ja kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia.

Piispankadun pohjoispäässä teollisuushistoriallisesti merkittävässä Turun rautamanufaktuurin korttelissa on teollisuusrakennuksia vanhimmista arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelemista rakennuksista 1850-luvulta aina 1930-luvulle. Nykyisin kortteli on Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan käytössä ja eri-ikäisten teollisuusrakennusten lomaan on toteutettu 2000-luvun alussa myös uudisrakentamista.
 
Historia
Turun Piispankatua alettiin rakentaa 1600-luvun lopulla. Ensimmäinen piispantalo rakennettiin nykyiselle paikalle Piispankadun ja Aurajoen välille 1722. Aikaisemmin arkkipiispan residenssi oli sijainnut tuomiokirkon muurin juurella. Piispankadun ja Aurajoen välillä oli myös 1700-luvun puolivälissä perustettu Turun Akatemian kasvitieteellinen puutarha, joka viitoitti puutarhakulttuurin kehittymistä maassamme. Turun palossa 1827 Piispankadun kaikki kolme rakennettua korttelia tuhoutuivat. Arkkitehti C.L. Engelin palon jälkeen laatimassa kaavassa alue ulottui piispantalon korttelilinjaan. Asemaavoitettu alue ja Piispankatu laajeni pohjoiseen entiselle Piispanpellolle 1849.

Nykyinen piispantalo suunniteltiin 1887 yleisten rakennusten ylihallituksessa. Rakennuksessa tehtiin merkittäviä muutoksia sisätiloissa 1930 suunnittelijana lääninarkkitehti G.A. Wahlroos. Piispankadun itäpuolelle rakennettiin 1850-lukuun mennessä eheä yksikerroksisten empiretalojen rivi. Useimmissa kortteleissa oli neljä tonttia ja korttelin jakava viheralue. 1800-luvun jälkipuoliskolla taloja korotettiin ja koristeltiin runsaasti. Korkeakivijalkaisia ja runsaasti detaljoituja renessanssipuutaloja rakennettiin aina 1910-luvulle saakka ja 1800-1900-luvun taitteessa useita tontteja lisärakennettiin jugend-tyyliin. Piispanpellolla alkoi 1857 kaksi vuotta aiemmin perustetun Turun rautamanufaktuurin rakentaminen. Laitoksen lähikortteleita rakennettiin työväen asunnoiksi.

Piispankadun varrelle sijoittui 1918 perustettu Åbo Akademi, kun kauppaneuvos Dahlström lahjoitti yliopistolle maa-alueen. Osa kadunvarren vanhoista kortteleista purettiin 1900-luvun aikana ja tilalle rakennettiin 1950-1960-luvulla korkeakoulun rakennuksia.
 
Lisätietoa
Erik Bryggman, Turun akatemian kirjatorni. Arkkitehti 1/1936.

Eino Jutikkala, Turun kaupungin historia 1856-1917 I. 1957.

Oscar Nikula, Biskopsgården i Åbo under 1700-talet. In arce et vigilia. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 66. 1963.

Suomi rakentaa 4. Helsinki 1970.

Harri Kalpa, Muuttuva kaupunki II-III, Turku eilen ja tänään. 1971, 1976.

Oscar Nikula, Turun kaupungin historia 1809-1856. 1972.

Pekka Pitkänen, Domus Aboensis, ylioppilasasuntola, Turku. Arkkitehti 5/1967.
Piispankatu: rakennushistoriallinen, sosiologinen ja biologinen tutkimus Turun Piispankadun asuinmiljööstä. Piispankatu r.y., 1974. Turku.

Sixten och Åsa Ringbom, Akademiska gårdar. 1985.

Juha Lemström, Suomen ensimmäiset kasvitieteelliset puutarhat. Maunu Häyrinen et al. (toim.), Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Pekka Mäki, Arken, Humanistiska fakulteten vid Åbo Akademi ja Helena Soiri-Snellman, Teollisuusrakennusten suojelua ja uudisrakentamista. Rakennustaiteen seura 4:2003.

Maren Jonasson - Ann-Catrin Östman (red.), Allt af jern - texter kring en järnmanufakturs och ett industrikvarters metamorfoser. Åbo Akademi 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  katutila; kaupungin asuintalo; museo; muu hallintorakennus; oppilaitos;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Turun Piispankatu
 
© Museovirasto 2009