 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Turku | Varsinais-Suomi | |
Turun yliopisto |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Turun yliopisto | ||
| Kuvaus | ||
| Turun yliopiston laitosrakennukset Yliopistonmäellä muodostavat yhtenäisen arkkitehti Aarne Ervin 1950-luvulla suunnitteleman kokonaisuuden.
Turun yliopiston opiskelu- ja tutkimustilat on keskitetty 1950-luvulla Turun tuomiokirkon läheisyyteen Vesilinnanmäelle, josta on muodostunut vähitellen Yliopistonmäeksi nimitetty yliopistokaupunginosa. Kokonaissuunnitelman on laatinut arkkitehti Aarne Ervi, jonka suunnittelemia ovat myös alueen ensimmäiset rakennukset. Kampuksen olennaisia osia ovat varsinaisten rakennusten lisäksi tuomiokirkon suunnasta nouseva puistokatu, yhdeltä sivulta avoin keskusaukio ja kampukselle sijoitetut taideteokset. Ervin suunnittelemat yliopiston päärakennus, kirjasto ja luonnontieteiden laitosrakennukset rajaavat keskusaukiota, josta avautuu näkymä lounaaseen kohti Turun tuomiokirkkoa. Rakennusryhmää yhdistävä piirre on klinkkerillä verhottu nauhaikkunajulkisivu, mikä antaa rakennuksille pidättyvyydessään laitosmaisen ilmeen. Ervi käytti nauhaikkunajulkisivua samaan aikaan myös Helsingin yliopiston laitosrakennuksessa Porthaniassa. Rakennuksissa keskeisiä elementtejä ovat avoimuus, avaruus, tilallinen ja visuaalinen jatkuvuus. Yleisten rakennusten ylihallituksessa 1890-luvulla suunnitellut, historialliset piirteensä hyvin säilyttäneet kuurojenkoulun rakennukset, koulutalo ja asunto, on 2000-luvun alkupuolella perusteellisesti kunnostettu uuteen käyttöön Turun yliopiston laitosrakennuksina. Yliopistonmäen itärinteessä on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemat Ylioppilastalot A ja C, uimahalli ja ravintola (1952-1955) sekä arkkitehti Olli Kestilän Ylioppilastalo B vuodelta 1959. |
||
| Historia | ||
| Turkuun perustettiin 1640 yliopisto, kolmas koko Ruotsin valtakunnassa. Turun vuoden 1827 kaupunkipalon jälkeen oppilaitos siirrettiin pääkaupunkiin Helsinkiin, missä se jatkoi toimintaansa Keisarillisena Aleksanterin yliopistona.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Turkuun perustettiin kaksi yksityistä yliopistoa, ruotsinkielinen Åbo Akademi 1918 ja Turun Suomalainen Yliopisto 1920. Turun yliopisto toimi perustamisestaan alkaen tilapäistiloissa mm. keskustassa sijaitsevassa hotellirakennuksessa ja Heikkilän kasarmialueella. 1940-luvun lopulla saadun lahjoituksen turvin yliopisto siirtyi Ryssänmäelle eli Vesilinnanmäelle, jonka pohjoisrinteeseen oli valmistunut arkkitehtien Erik Bryggman ja Albert Richardtson 1933 suunnittelema vesitorni 1941. Yliopiston kampusta alettiin toteuttaa arkkitehti Aarne Ervin suunnitelman pohjalta lahjoitusvaroin 1950-luvulla. Rakennukset toteutettiin kahdessa vaiheessa; 1954 valmistuivat kirjasto sekä fysiikan ja kemian laboratoriot. Päärakennus ja luonnontieteiden talo valmistuivat 1959. Lisää laitosrakennuksia suunnitteli 1960-1970-luvulla arkkitehti Aarne Ehojoki. Ehojoen suunnittelema Juslenian laitosrakennus vuodelta 1975 on purettu. Turun yliopiston toiminta laajeni 1960-luvulla ja se valtiollistettiin 1974. Yliopistoa on laajennettu Vesilinnanmäen ulkopuolelle, mm. puolustusvoimien aiemmin käyttämälle kasarmialueelle. |
||
| Lisätietoa | ||
| Aarne Ervi, Turun yliopiston kirjasto. Arkkitehti 1956.
Aarne Ervi, Turun yliopisto. Arkkitehti 1960. Kaarlo Jäntere, Turun yliopiston perustaminen. 1969. Tauno Perälä, Turun yliopisto 1920-1939. Turun yliopisto 1970. Pertti Solla (toim.), Raportti rakennetusta ympäristöstä: Aarne Ervin arkkitehtuuria. Suomen arkkitehtiliitto 1970. Tauno Perälä, Turun yliopisto 1939-1970. Turun yliopistosäätiö 1977. Asko Salokorpi, Arkkitehtuuri vuoden 1960 jälkeen. Suomen taide 6. Keuruu 1990. Sari Saresto, Ervin yliopisto - Turun yliopistosuunnitelma 1951-1959. Painamaton Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Taidehistoria. 1991. Mirva Koskinen (toim.), Silmin nähden: taideteoksia Turun yliopiston arkkitehtuurissa. Turun yliopisto 1997. Kimmo Ketonen, Sun kasvois eessä, Suomenmaa. Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944. Turun yliopisto 1997. Kimmo Ketonen, Ylioppilaat omalla asialla: Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997. Turun yliopiston ylioppilaskunta 2001. Katja Hynninen, Yliopistonmäen pohjoinen piazza. Turun yliopisto. Aurora – Turku 5:2006. LPR-arkkitehdit Oy, Aarne Ehojoki: Juslenia, Turun yliopisto, 1971-75. Painamaton rakennushistoriaselvitys 2011. LPR-arkkitehdit Oy, Turun Yliopistonmäen alueselvitys. Painamaton 2011. LPR-arkkitehdit Oy, Aarne Ervi: Turun yliopisto 1951-72. Painamaton rakennushistoriaselvitys 2012. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; oppilaitos; oppilaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Yhdyskäytävä liittää Turun yliopiston päärakennuksen luonnontieteiden taloon. Timo-Pekka Heima 2008. |
Turun yliopiston kirjasto. Timo-Pekka Heima 2008. |
Turun yliopiston luonnontieteiden talo ja yhdyskäytävä päärakennukseen. Timo-Pekka Heima 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU