 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Turku | Varsinais-Suomi | |
Turun rautatieympäristöt |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Turun rautatieympäristöt | ||
| Kuvaus | ||
| Turun rautatieasema on maailmansotien välisen ajan merkittävimpiä asemarakennushankkeita Suomessa. Turun monipuoliseen ja ajallisesti kerroksiseen rautatieympäristöön kuuluvat funktionalistinen rautatieasemarakennus 1930-luvulta, rautatieläisten asuinrakennuksia kahdelta vuosisadalta, rautateiden konepajan alue sekä kaupungin 1894 rakentama asemapuisto. Asemarakennus oli viimeinen suuri asemahanke ennen toista maailmansotaa. Ratapihalla säilynyt rautatien konepaja on vanhimmilta osiltaan 1870-luvulta ja siten tyyppinsä vanhimpia maassamme.
Turun rautatieasema sijaitsee Turun palon jälkeisen ruutukaava-alueen länsilaidalla. Asemarakennuksen julkisivut on päällystetty keltaisilla savitiilillä. Kaupungin puoleista julkisivua hallitsee kookas ikkuna, joka antaa valoa kahden kerroksen korkuiseen päähalliin ja ravintolaan. Korkeaa keskiosaa reunustavat matalammat siivet. Pieni asemapuisto jatkaa rautatieaseman pääakselia Ratapihankadun yli. Asemapuiston suunnittelija on Turun kaupunginpuutarhuri O.R. Gauffin, mutta sitä on myöhemmin muuteltu mm. entisen rautatiepuutarhurin, silloisen kaupunginpuutarhuri A. Hellemaan suunnitelmien mukaan. Asemarakennuksen länsipuolella Ratapihankadun varrella on eri-ikäisiä rautatieläisten asuinrakennuksia puistomaisessa ympäristössä. Lähinnä asemaa on asemapäällikön talo vuodelta 1922. Vanhin säilynyt asuinrakennus on 1870-luvulta ja Köydenpunojankadun varressa on lisäksi kaksi 1940- ja 1950-luvuilla rakennettua asuinkerrostaloa. Ratapihan pohjoispuolella levittäytyy laaja varikko- ja konepaja-alue. 1870-luvulta periytyvät konepajan päärakennuksen ydinosa, joka on lajissaan vanhin Suomessa säilynyt, veturitallin vanhin osa ja entinen paja. Useita asema-alueen rakennuksia on purettu. Ratapiha-alueen osayleiskaavan laadinta on alkanut 2005. Toteutuessaan suunnitelma tarkoittaa laajaa uudisrakentamista ratapiha-alueen itäosassa. Rata jatkuu Turun satamaan ja Linnankadun ja radan risteyskohdassa on radan valmistuttua rakennettu kaksoisvahtitupa sekä toinen Valtionrautateille kuulunut asuinrakennus 1800-luvun jälkipuoliskolta. Rakennukset sijaitsevat rinnakkain radan molemmin puolin lähellä Turun linnaa kaupunkihistoriallisesti merkittävällä paikalla. |
||
| Historia | ||
| Turkuun suunniteltiin rautatietä 1860-luvulta lähtien, mutta ensimmäinen rautatieyhteys Turkuun valmistui Tampereelta vasta 1876. Rata yhdisti Turun kaupungin ja sataman Hämeen markkina-alueeseen ja metsiin. Kaupungin asemalta ohjattiin raideliikennettä Turun satamaan Aurajoen suulle.
Rantarata Turusta pääkaupungin suuntaan valmistui Karjaalle saakka 1899 ja Helsinkiin 1903. Viimeisin rataverkon laajennus tapahtui 1925, kun pitkään suunniteltu ja eri linjausvaihtoehtoja läpikäynyt rannikkorata Uuteenkaupunkiin ja sen haararata Naantaliin valmistuivat. Rautateiden konepaja perustettiin Turkuun 1876. Se sai uudet tilat 1920-luvulla, jolloin laajennettiin myös tavara-asemaa ja koko ratapihaa länteen. Turun ensimmäinen asemarakennus valmistui Tampereen radan avaamisen yhteydessä. Vuoden 1940 olympialaisia silmällä pitäen ryhdyttiin Turkuun harkitsemaan uutta asemarakennusta, jonka suunnitelmat valmistuivat 1939. Turun asemasta ei järjestetty arkkitehtikilpailua muiden 1930-luvun asemien tapaan, vaan rakennuksen suunnittelivat poikkeuksellisesti rautatiehallituksen sijaan rakennushallituksen arkkitehdit Väinö Vähäkallio ja Martti Välikangas. Turku oli viimeinen suuri asemarakennustyö ennen toista maailmansotaa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eino Jutikkala, Turun kaupungin historia 1850-1917 I. Turku 1957.
Veikko Laakso, Turun kaupungin historia 1918-1970 I. Turun Sanomat 1980. Sirkka Valanto, Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo 1984. Juhani Kostet, VR Turun konepajan toiminnan alkuvaiheet. Aboa 1983. Koteva Oy 1985. Tapani Mehtonen - Maarit Talamo, Rakennusinventointia rautateillä. Artikkeli Museotiedote 3/88. Turun maakuntamuseo. 1988. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). Turun kaupungin teknisten palvelujen www-sivut. http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/asemanp.html (3.4.2008). |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; liikenteenrakennus; muu tuotantorakennus; puisto; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Turun rautatieasema ja asemapuisto. Johanna Forsius 2007. |
Rautatieläisten asuinkasarmi Turun rautatieaseman viereisellä asuinalueella. Johanna Forsius 2007. |
Turun asemapäällikön talo. Hannu Eerikäinen 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU