på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Turku Varsinais-Suomi
Maarian kirkko ja pappila
Kuvaus
Maarian keskiaikainen kivikirkko ja 1700-luvun pappila pihapiireineen kuuluvat maamme kirkollisen arkkitehtuurin keskeisiin muistomerkkeihin. Pappilan päärakennus on rakennettu kivestä ns. hyödyn aikakauden taloudellisten tavoitteiden mukaan. Maarian kirkko on yksi Aurajoen alajuoksun tiivistä keskiaikaisten kirkkojen ryhmää.

Aurajokeen laskevan Vähäjoen varressa, Räntämäen kylässä sijaitsevan Maarian kirkon vanhimmat osat lienevät 1300-luvun lopulta. Holvaus ja länsipäätyyn liitetty kellohuone ovat kokeneet muutoksia keskiajan jälkeen. Kolmilaivaisessa kirkkosalissa on viisi traveeta. Keskilaiva on sivulaivoja leveämpi ja sen kaksi itäisintä tähtiholvia kohoavat muita ristiholveja korkeammalle. Kuori-ikkuna on säilyttänyt valoaukon tiilisauvastoa lukuun ottamatta keskiaikaisen muotonsa. Seinissä, holveissa sekä arkadikaarissa on runsasta primitiivistä maalauskoristelua, joka sisältää niin kirkollisia kuin profaanejakin aiheita. Triumfikrusifiksi on 1300-luvun jälkipuoliskolta. Itäikkunan edessä on tiilestä muurattu alttari tai saarnapulpetti. Daniel Sudroviuksen veistämä saarnastuoli on vuodelta 1662. Kiinteästä sisustuksesta penkit ovat 1870-luvulta, urkulehteri ja alttari kaiteineen 1980-luvulta.

Kirkkotarhaa ympäröivässä kiviaidassa on kaksi arkkitehti Charles Bassin piirtämää porttiholvia vuodelta 1803. Kiviaitaan liittyy itäpuolella kaksi hautakappelia, pohjoiskulmassa oleva on 1800-luvun alusta ja kuulunut Baer-suvulle. Toinen kappeli on 1780-luvulta. Kirkkomaalla on lisäksi professori A.M. Tallgrenin perhehauta, jolla on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema kivi. Arkkitehti Matti Aaltosen suunnittelema kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen perhehauta on vuodelta 1968.

Kirkon ja pappilan välistä kulkee keskiaikaisperäinen Varkaantie.

Maarian pappilan rakennusryhmän muodostavat kivinen 1788 rakennettu kustavilainen, mansardikattoinen pappila, pappilan vanhempi asuinrakennus kellareineen, läpiajettava aitta-asuinrakennus sekä kaksi aittaa. Pihapiiri, jossa rakennukset muodostavat lähes umpipihaisen kokonaisuuden, on säilynyt lähes ennallaan 1700-luvulta lähtien. Pappilan päärakennus on sijoitettu pääty tien suuntaan.
 
Historia
Maarian seurakunta on Suomen vanhimpia. Maaria toimi ensin piispan anneksina ja 1600-luvun lopusta vuoteen 1844 se oli Turun akatemian prebendipitäjä. Maarian kivikirkko rakennettiin keskiajan kuluessa useassa rakennusvaiheessa. Kirkon kattorakenteet ja kellohuoneen kellot tuhoutuivat 1876 sattuneessa tulipalossa. Kirkko restauroitiin 1984.

Maarian kirkkoherroina toimivat monet akatemian professorit. Nykyisen pappilan rakennutti taloustieteen professori Samuel Kreander 1786-1788. Rakennuttamalla pappilan kivestä hän noudatti 1700-luvun ns. hyödyn ajan taloudellisia tavoitteita. Pappilan muuraamisesta ja rakentamisesta vastasi turkulainen muurarimestari Mats Arelin. Pappilan päärakennus korotettiin kokonaan kaksikerroksiseksi 1900-luvun alussa arkkitehti Carl Armfeltin suunnitelmin ja toiseen päätyyn lisättiin matala siipirakennus.

Yliopiston siirryttyä 1820-luvulla Helsinkiin Maariasta tuli lukion lehtoreitten palkkapitäjä aina vuoteen 1886 asti. Alkuperäinen käyttö kirkkoherran virkatalona loppui 1980-luvun alussa ja 1987-1988 pappilan rakennukset korjattiin Maarian seurakuntakeskukseksi.
 
Lisätietoa
Elias Härö, Pappilarakennusten yhdennellätoista hetkellä. Arkkitehti 11-12/1963.

Tove Riska, Maarian kirkko. Suomen kirkot 3. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1964.

Ola Laiho, Maarian kirkon ja Kaarinan kirkon korjaus. Arkkitehti 7/1984.

Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.

Kaarin Lehtonen, Aurajokilaakson maisema-alueen kulttuurihistorialliset arvot. Turun maakuntamuseo. Monisteita 11. 1997.

Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000.

Markus Hiekkanen, Suomen kirkot keskiajalla. Keuruu 2003.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.

Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verkkosivut http://www.turunsrk.fi/portal/fi/kirkot (18.8.2009).
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa; kellotapuli; kirkko; pappila; pihapiiri;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Maarian pappila.

Maarian pappila.

Maarian kirkko.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Maarian kirkko ja pappila
 
© Museovirasto 2009