Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Turku Varsinais-Suomi

Koroistenniemi

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Koroistenniemi
Kuvaus
Koroistenniemi on Aurajoen suulle varhain muodostunut kaupan ja kulttuurisuhteiden keskus. Se on toiminut paikalle 1200-luvulla siirretyn piispanistuimen, piispankirkon ja -kartanon, myötä uskonnollisen ja hallinnollisen elämän keskuspaikkana.

Koroisten niemellä, paikalla missä Vähäjoki yhtyy Aurajokeen, on säilynyt useita muinaisjäännöksiä. Keskellä tasaista kenttää on suuren lamasalvotun puukirkon kiviperustus mahdollisesti 1200-luvun puolivälistä. Arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty myös sen edeltäjä, joka lienee rakennettu 1230-luvun alussa. Heti puukirkon jäännöksen itäpuolella on vanhempaa muuria. Raunio saattaa olla osa keskenjääneen kivisen piispankirkon kuoria, mutta luultavasti se on kuitenkin jäänne myöhäiskeskiaikaisesta (noin 1400-1550) muistokappelista. Aurajoen rannassa on kaksi kivirakennuksen jäännöstä, nekin luultavasti ajalta, jolloin paikalla on ollut piispankartano. Niemen katkaisee Koroisten kylän alueesta syvä vallihauta, josta kaivettu maa on korkeana vallina niemen puolella. Puolustusvarustus on tehty luultavasti 1200-luvun alkupuolella suojaamaan piispankirkon paikkaa.

Suuri puinen risti osoittaa varhaiskeskiaikaisen kulttipaikan.

Koroistenniemi sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella.
 
Historia
Aurajoen Koroisten niemestä muodostui jo varhain kauppapaikka, sillä kauppalaivat eivät pystyneet nousemaan Aurajokea pidemmälle Halisten kosken vuoksi. Kauppapaikasta tuli uskonnollinen ja hallinnollinen keskus, kun piispanistuin siirrettiin sinne Nousiaisista 1229. Koroisten piispankirkosta käsin Suomen lähetysaluetta hallitsivat Turun hiippakunnan piispat aina noin vuoteen 1300 asti. Koroinen menetti maankohoamisen vuoksi 1300-luvun kuluessa keskusasemansa ja siitä tuli ensin piispojen palkkatila ja myöhemmin 1600-luvun alussa lampuotitila.

Muinaistieteellinen toimikunta tutki Koroistenniemen 1800-luvun lopulla ja se rauhoitettiin 1905 muinaismuistoalueeksi. Maarian pitäjä, jossa Koroistenniemi sijaitsee, liitettiin Turkuun 1944.
 
Lisätietoa
J.R. Aspelin, Koroisten Turku Räntämäellä. Opuscula Aspeliana 2. 1942.

Juhani Kostet, Kolme keskiaikaista kirkkoa. Aboa, Turun maakuntamuseon vuosikirja. 48/1984.

C.J. Gardberg, Keskiajan rakennustaide. Ars. Suomen taide 1. 1987.

Kaarin Lehtonen, Aurajokilaakson maisema-alueen kulttuurihistorialliset arvot. Turun maakuntamuseo. Monisteita 1/ 1997.

Tapani Mauranen (toim.), Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tielaitos 1999.

Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.

Markus Hiekkanen, Keskiaika ja kivikirkkojen rakentaminen. Rakennusperintömme - kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö ja Museovirasto. 2001.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007.

Janne Harjula, Sonja Hukantaival, Visa Immonen, Tanja Ratilainen, Kirsi Salonen (toim.), Koroinen. Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus. Turun Historiallinen Arkisto 71. 2018.
 
kohteeseen sisältyy:  muinaisjäännös;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Piispankirkon paikalle on pystytetty valkoinen risti. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Sundqvist 2017
Piispankirkon paikalle on pystytetty valkoinen risti. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Sundqvist 2017.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009