 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Forssa | Kanta-Häme | |
Forssan teollisuusyhdyskunta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Forssan teollisuusyhdyskunta | ||
| Kuvaus | ||
| Forssan teollisuusympäristö on ainutlaatuinen, yhden maamme varhaisimman maaseudulle perustetun tekstiiliteollisen yrityksen ympärille rakentunut yhdyskunta teollisuusrakennuksineen, kirkkoineen, kouluineen sekä eri aikakausilta olevine työväen asuinalueineen. Tehdasalueen rakennuskanta on arkkitehtoniselta suunnittelultaan korkeatasoista. Erityisesti vanhemmat kerrostumat tuovat hyvin esiin kansainvälisen teollisuusarkkitehtuurin vaikutuksen Suomessa.
Forssan puuvillatehtaan eli kehräämön ja kutomon tehdasalueet sijaitsevat nykyisen Forssan kaupungin keskustassa Loimijoen varressa noin kilometrin päässä toisistaan. Tehdasalueiden monipuolinen punatiilinen rakennuskanta on pääosin peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Kehräämön rakennuskanta käsittää pääasiassa 1800-luvun puolivälissä ja vuosisadan loppupuolella rakennettuja tuotantorakennuksia kuten kehräämön, jätekehräämön, pajan, puusepänverstaan, valimon, voimalaitoksen sekä puuvillamakasiinin. Voimalaitos on vanhimpia säilyneitä voimalarakennuksia maassamme. Suuri osa rakennuksista on arkkitehtien G. Th. Chiewitz ja Th. Deckerin suunnittelemia. Tehdasalueeseen liittyy laaja englantilaistyyppinen tehtaanpuisto toimihenkilöiden asuinrakennuksineen. Sinne on siirretty myös entinen tehtaankoulu. Työväen asuintalot, joista viisi on tehtaan perustamisajalta, on sijoitettu tehtaaseen johtavan Wahréninkadun varrelle ja ne lukeutuvat maamme työväenasuntorakentamisen vanhimpaan kerrostumaan. Kutomoalueen rakennusvaiheet ulottuvat vuodesta 1877 aina 1960-luvun lopulle. Vanhimpaan punatiiliseen rakennuskantaan kuuluvat kutomo valkaisimo- ja verstassiipineen, viimeistämörakennukset kutomosta itään ja voimakeskus Loimijoen vastarannalla. Sahakattoinen automaattikutomo on 1950-luvulta. Tehdasalueella on myös entinen konttori vuodelta 1909. Tammelan seurakuntaan kuuluneen tehdasyhdyskunnan 1910-luvulla rakennettu punatiilinen pitkäkirkko ja jugendvaikutteinen pappila sijaitsevat kumpareella puiston ympäröiminä. Kirkon itäpuolella on Kalliomäen laaja, hyvin säilynyt ja yhtenäinen työväestön asuinalue, joka on rakentunut 1800-luvun lopulla kymmenen kujan eli "linjan" varrelle. Uudenkylän tiivis asuinalue sijaitsee kehräämön ja kutomon tehdasalueiden välissä, Loimijoen varrella. Asuin- ja liikerakennusten alue on rakentunut 1800-luvun loppupuolella. Parhaiten säilynyt katunäkymä on Keskuskadun varrella, jossa olevat 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteen puiset asuin- ja liikerakennukset muodostavat yhtenäisen ja elävän kokonaisuuden. Yksittäisistä rakennuksista merkittäviä ovat Forssan Elävien Kuvien teatteri (1906), Forssan työväentalo (1930) ja Hotelli Maakunta (1939) sekä 1883 Theodor Deckerin suunnitelman mukaan rakennettu Forssan Osakeyhtiön hotelli, joka on ollut myös Forssan kauppalantalona. |
||
| Historia | ||
| Teollisuusmies Axel Wilhelm Wahrén perusti 1847 Tammelaan Kuhalankosken partaalle Forssan puuvillankehruuyhtiön. Ensimmäisessä vaiheessa alueelle rakennettiin kehräämö, makasiini, ruokalarakennus kostholli, puuvillamakasiini ja tehtaalle johtavan tien varteen yhdeksän työväen asuinrakennusta. Kehräämöä laajennettiin sittemmin useassa vaiheessa ja purettujen kolmen työväen asuinrakennuksen ja kosthollin paikalle pystytettiin asuinrakennukset 1900-luvun alussa. Loimijoen toisella puolella olevat valimo ja vesivoimalaitos patoineen rakennettiin 1877. Insinööri Christian Bruunin suunnittelemaa voimalaa laajennettiin 1880-luvulla ja 1899.
1850-luvulla Wahrén käytti Forssassa laajasti hyväkseen lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin asiantuntemusta. Chiewitz suunnitteli mm. 1854 perustetun kutomon sekä kehräämöä ympäröivään Tehtaanpuistoon 1855 myöhemmin klubirakennukseksi muutetun asuinrakennuksen, jota laajennettiin 1870-luvulla Theodor Deckerin suunnitelman mukaan. Englantilaistyyliseen, ruotsalaisen puutarha-arkkitehdin A.F. Rydbergin suunnitelmaan perustuvaan puistoon rakennettiin myös Chiewitzin suunnittelema tehtaankoulu 1861, lääkärintalo ja kasvihuone. Chiewitzin suunnitteleman kasvihuoneen paikalla nykyisin oleva kasvihuone on järjestyksessä vähintään neljäs. Sekä Deckerin että Chiewitzin suunnittelemia virkailija-asuntoja rakennettiin alueelle 1850-1890-luvuilla. Puiston muut virkailija-asunnot rakennettiin 1860-, 1870- ja 1890 -luvuilla. Vuonna 1854 Wahrén laajensi toimintaa rakentamalla kutomon kilometrin päähän kehräämöstä, Haudankorvan kylään Viksbergin kartanon maille. Ensimmäisen kutomon tuhouduttua tulipalossa 1877 Wahrén tilasi uuden kutomon piirustukset Englannista oldshamilaiselta arkkitehti Edward Pottsilta. Rakennus valmistui 1877, sitä laajennettiin ja korotettiin useassa vaiheessa vuosina 1883-1907. 1890-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella valmistuneissa siipirakennuksissa sijaitsivat alunperin valkaisimo sekä kutomon varastot ja konehuoneet. Viimeistämön vanhimmat osat rakennettiin 1880- ja 1890-luvuilla. Arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema laajennus otettiin käyttöön 1924. Samoihin aikoihin valmistui myös Lindahlin suunnittelema voimalaitos Loimijoen rantaan. Oy Finlayson-Forssa Ab:n automaattikutomo rakennettiin 1950-51 vanhan kutomon viereen professori O. Haneliuksen ja arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelemana. Kutomo muutettiin 2002 kauppakeskukseksi. Kalliomäen työväen asuinalue rakennettiin paikalle, joka oli ollut Linikkalan kylän mäkitupa-aluetta. Forssa Osakeyhtiö jakoi 1870-luvulla Ronttismäeksi kutsutun alueen linjoihin ja vuokrasi pienet tontit työväestölleen. Alue rakennettiin 1880- ja 1890-luvuilla nykyiseen laajuuteensa. Kalliomäen länsipuolella olevan Forssan tehdasyhdyskunnan myöhäisgotiikkaa edustavan kirkon suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin 1914-1918. Jugendhenkinen pappila valmistui 1911 insinööri Jalo Ehlersin suunnitelmien mukaan. Uudenkylän työväen asuinalue rakentui 1800-luvun lopulla tiiviisti ja säätelemättömästi, rakennusvalvonnan piiriin alue tuli 1920-luvulla. Elävien Kuvien Teatterin, Suomen vanhimman maaseudulle rakennetun elokuvateatterin, suunnitteli taiteilija Johan Albert Lindfors. Uudenkylän alueella sijaitsivat Forssan työväentalot. Historiallinen rakennus, jossa pidettiin Forssan puoluekokous 1903, tuhoutui tulipalossa 1908. Sitä seurannut työväentalo tuhoutui puolestaan Uudenkylän palossa 1929. Nykyisen klassististyylisen, 1930 valmistuneen työväentalon suunnitteli rakennusmestari Heikki Siikonen. |
||
| Lisätietoa | ||
| K.V. Kaukovalta, Forssan puuvillatehtaan historia 1847-1934. Forssa 1934.
Kaisa Ahonen, Forssan teollisuusympäristön taustaa. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja 47/1978. Forssa 1978. Kaisa Ahonen, Forssan kehräämöalueen uudelleenkäyttötutkimus 1980. Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Ympäristöministeriö. Helsinki 1989. Turkka Myllykylä, Suomen vesivoimalaitosten inventointi. Museovirasto 1998. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Pekka Passinmäki, Forssan Kalliomäen kehittämisohjelma. Forssan kaupunki, Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin osasto. Tampere 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; muu teollisuusrakennus; pappila; puisto; seurantalo; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Kehräämöaluetta lännestä päin. Soile Tirilä 2001. |
Forssan keskusta lännestä, keskellä kehräämö ja siihen liittyvä yhtiön puistoalue, taustalla Rantalanmäen asuinalue. Hannu Vallas 1997. |
Wahréninkadun asuinrakennuksia. Soile Tirilä 2000. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU