Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Janakkala Kanta-Häme

Tervakosken paperitehdas ja yhdyskunta

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tervakosken paperitehdas ja yhdyskunta
Kuvaus
Tervakosken paperitehdas on vanhin Suomessa nykyisin toimivista paperitehtaista. Punatiilisten tuotantorakennusten nykyasu on peräisin pääosin 1900-luvun lukuisista laajennusvaiheista. Paperitehtaan ympärille on rakentunut yhdyskunta kirkkoineen, kouluineen, seurataloineen sekä eri aikakausilta olevine työväen asuinalueineen.

Tehdasyhdyskuntaan kuuluu mallipiirustusten mukaan 1900-luvun alussa rakennettu työväenasuinalue, entinen kansakoulu (1891), seuratalo (1958-63), päiväkoti (1948), terveystalo (1950), Varismäenkujan rivi- ja kerrostalot (1940/1950-luvulta) sekä Lepolan vanhustentaloryhmä tehtaan etelä- ja kaakkoispuolella. Tehtaan eteläpuolella olevassa jokirannan puistossa on arkkitehti Rikardo Björnbergin suunnittelema työnjohtajien asuinrakennus ns. Pomola (1900).

1800-luvulta on säilynyt vanha holanterirakennus insinööri C.G. Hultin suunnittelema käsipaperiosasto. Arkkitehti K.J. Ahlskogin suunnittelema entinen lumppurepimö, ns. Lumppulinna 1920-luvulta sijaitsee erillään muusta tehdaskokonaisuudesta.

Joen toisella puolen tehtaasta luoteeseen on Tervakosken kartano puutarhoineen, talous- ja väenrakennuksineen, samoin kartanon viljamakasiini, josta on rakennettu virkailijakerho, sekä tehdasyhdyskunnan oma kirkko tapuleineen.

Kartanon päärakennus on rakennettu 1802, nykyinen klassistinen asu on 1930-luvulla arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema. Vanhaa kartanomiljöötä ovat ns. Muurila (1790) ja kartanoon liittyvä työväen asuinrakennus (1847). Muu rakennuskanta on paperitehtaan ajalta, mm. navetta- ja tallirakennukset ovat 1870-luvulta. Eklund on suunnitellut myös tehtaan kirkon ja tapulin sekä asuinrakennuksia 1930-luvulla. Kaksi taloa on rakennettu 1945 Heimo Kautosen piirustusten mukaan. Kautosen suunnittelema virkailijakerho on valmistunut 1955.

Tervakosken teollisuustaajamaan liittyvä maisemaan kauniisti sijoitettu pieni kirkko on vaatimaton mutta taitavasti suunniteltu esimerkki 1930-luvun klassismin puuarkkitehtuurista. Suorakaiteen muotoista punaiseksi maalattua hirsirakennusta jäsennöivät harkitun vähäeleiset ja niukat yksityiskohdat. Tapuli noudattaa ulkohahmoltaan perinteisen alaosastaan katetun pukkitapulin muotokieltä. Alkuperäisessä asussaan säilyneen kirkkosalin hirsiseinät ovat vaaleiksi maalatut. Kiinteän sisustuksen väritys noudattaa mehevän pehmeästi murrettua väriskaalaa, jota tehostavat lehterinkaiteen, saarnatuolin ja kirkkosalista sen takaiseen seurakuntasaliin johtavien ovien kukkamaalaukset. Kirkon vieressä oleva lisärakennus on huomaamattomasti sovitettu kokonaisuuteen.
 
Historia
Tervakoski oli jo keskiajalla tärkeä myllypaikka, johon perustettiin sahalaitos 1780. Kartanon perusti Johan Nordeswan, joka osti kylän kaksi kantataloa, Hovilan ratsutilan ja Talolan rälssitilan ja yhdisti ne yhdeksi tilaksi. Kartanoon liitettiin lisää tiloja 1870-luvulla.

Kartanon omistajaksi 1806 tullut kamarineuvos G.G. Nordenswan perusti kosken varrelle paperitehtaan 1818. Aluksi tehdas valmisti lumpuista paperia vesivoimalla, mutta 1850-luvulla siirryttiin käyttämään höyryvoimaa ja paperin valmistus koneellistui. Tervakoski keskittyi erikoispaperituotantoon jo 1800-luvun puolivälissä. Suomen valtion setelipaperin vakituinen valmistaja tehtaasta tuli 1880-luvun lopulla. Lumpun käytöstä raaka-aineena luovuttiin vasta 1980- ja -90 -lukujen vaihteessa.

Tervakosken taajama kehittyi paperitehtaan ympärille. Tehdas harjoitti laajaa asuin- ja julkista rakennustoimintaa 1800-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suunnittelusta vastasivat mm. arkkitehdit Ricardo Björnberg, Jarl Eklund ja Heimo Kautonen.

Tervakosken kirkko rakennettiim vuonna 1936 edellisenä vuonna perustetun Tervakosken Pikkukirkkoyhdistyksen toimesta. Talkoovoimin Tervakoski Oy:n lahjoittamista Toivan kartanon riihen hirsistä tehdyn rakennuksen piirustukset laati arkkitehti Jarl Eklund, kirkkosalin kukkaisaiheisesta maalauskoristelusta vastasi koristemaalari Fritz Hilbert. Vuorineuvos Gösta Serlachiuksen 1937 lahjoittaman alttaritaulun maalasi Georg von Swetlick. Kirkon siirryttyä 1973 Janakkalan seurakunnalle siihen tehtiin 1976 seurakunnallisia kokoontumisia varten suunniteltu lisärakennus (arkkitehdit Seppo Asikainen ja Raimo Pensanen).
 
Lisätietoa
Vilho Annala, Tervakosken paperitehtaan historia. Helsinki 1950.

Marja Alanko ja Seppo Mäkinen, Vanhan teollisuusympäristön maankäyttö- ja rakentamistutkimus. Tampereen teknillinen korkeakoulu, arkkitehtuurin osasto. Raportti 71. Tampere 1980.

Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, Henrik Wager. Inventointiraportti 1997.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Teija Ahola, Rakennusinventointi – Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Hämeen ympäristökeskus, Janakkalan kunta 2005.

Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; kirkko; koulu; puunjalostustehdas; talousrakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Tervakosken tehdasaluetta. Hannu Vallas 1997
Tervakosken tehdasaluetta. Hannu Vallas 1997.
Tervakosken paperitehdas. Hannu Vallas 1997
Tervakosken paperitehdas. Hannu Vallas 1997.
Tervakosken kirkko tapuleineen. Soile Tirilä
Tervakosken kirkko tapuleineen. Soile Tirilä .
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009