på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Orimattila Päijät-Häme
Tönnönkosken silta ja myllypaikka
Kuvaus
Orimattilan kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva Porvoonjoen Tönnönkoski kuvastaa pitkää ja monipuolista myllyperinnettä. Myllymiljööseen liittyy myös Suomen vanhin betonikaarisilta.

Kosken eteläpuolella on Tönnön 1910-luvulla rakennettu betonikaarisilta, joka on nykyään kevyen liikenteen käytössä. Tönnön betonikaarisilta on Tiemuseon museosilta. Jokea seuraavan ja sillan ylittävän vanhan maantien linjaus noudattaa osittain jo 1700-luvulla käytössä ollutta tielinjausta.

Siltaan liittyy sen pohjoispuolella sijaitseva koskimaisema myllyineen. Kosken partaalla on kaksi myllyä 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Tönnönkosken itärannalla on maisemallisesti näkyvällä paikalla kaksikerroksinen Tönnön koulu. Alueen pienimuotoinen asutus on pääosin jälleenrakennuskaudelta.

Tönnönkosken eteläpuolella maisema avautuu ja joenvarren rinteissä on viljelyaukeita. Peltorinteen yläosassa on entisen Sommarnäsin kartanon tilakeskus. Maisemallisesti näkyvällä paikalla sijaitsevan päärakennuksen pihaan johtaa koivukujanne.

Tönnönkosken silta ja myllypaikka kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Porvoonjokilaakso maisema-alueeseen.
 
Historia
Vanhaan maantiehen liittyvä ja Porvoonjoen ylittävä Tönnön silta rakennettiin 1911. Sillan suunnitteli sillanrakennusprofessori Jalmar Castrén ja urakoi Tampereen sementtivalimo. Silta oli Suomen ensimmäinen teräsbetonisilta.

Porvoonjoen Tönnön koskessa on ollut mylly jo 1586. 1800-luvulla koski käytti kolmea myllyä ja sahaa. Säilyneistä myllyistä uudempi on 1909 rakennettu turbiinimylly. Tönnön koulu valmistui 1906.

Tönnönkosken kaakkoispuolella olleessa Tönnön kylässä oli 1560-luvulla kaksi taloa.

Jokilaakson länsilaidalla, Niemenkylän puolella sijaitseva Sommarnäsin kartano perustettiin uudistilaksi 1782. Empiretyylisen päärakennuksen rakennutti kruununvouti F.A. Stjernvall 1830-1840-luvulla. Vääräkoskeen rakennettiin kartanon voimalaitos 1911. Itärannan Sipilän ja Kankaan kartanot perustettiin ratsutiloiksi 1600-luvulla.
 
Lisätietoa
Veli-Matti Syrjö, Orimattilan historia. Osa 2. Lahti 1976.

Kyösti Koponen, Maantiesiltakannan kehitys Suomessa. Tielaitos 1983.

Lauri Putkonen, Päijät-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet. Täydennysselvitys 1983. Päijät-Hämeen seutukaavaliitto. Lahti 1983.

Tie yhdistää. Toim. Leena Sälejoki-Hiekkanen. Tiemuseo 1986.

Antero Penttilä, Aili Narva ja Erkki Hämäläinen, Orimattilan historia. Osa 1. Jyväskylä 1987.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki 1993.

Nina Könönen, Orimattilan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 95/2005.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; koulu; mylly; silta; tie;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Näkymä Tönnönkosken sillalta

Tönnön silta

Tönnön koulu sillalta nähntynä
 
Kartta: Tönnönkosken silta ja myllypaikka
 
© Museovirasto 2009