 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Mänttä-Vilppula | Pirkanmaa | |
Mäntän tehtaat ja yhdyskunta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mäntän tehtaat ja yhdyskunta | ||
| Kuvaus | ||
| Mäntässä yhdistyvät vesistöön liittyvä teollinen maisema ja korkeatasoinen teollisuusarkkitehtuuri. Mäntän paperitehdas on yksi Suomen tärkeimmistä puunjalostustehtaista. Varhaisesta puuhiomosta on saanut alkunsa teollisuuskaupunki, missä paperitehdasyhtiön, tehtaalaisten ja yhdyskunnan suhde on ollut poikkeuksellisen kiinteä.
Mäntän paperitehtaan tehdasalue käsittää paperitehtaan ja entisen sulfiittisellutehtaan tuotantolaitokset. Vanhimmat tuotantorakennukset ovat osin 1800-luvun lopulta, valtaosa 1920- ja 1930-luvuilta. Tärkeitä tehtaan ja kaupungin maamerkkejä ovat erityisesti vanha pirtutehdas ja voimalaitos. Tehdasyhdyskuntaan liittyvät 1920- ja 1930-luvulla rakennetut pääkonttori, johtajien asuntoja, Asemankulman yhtenäinen asuinalue ja Mäntän klubin klassistinen kerhorakennus. Joenniemen kartanon 1930-luvulla rakennetussa päärakennuksessa toimii Serlachius-museo Gösta. Kokonaisuuteen kuuluvat kartanopuisto ja kaksi pienempää asuinrakennusta. Teollisuuspaikkakunnan sisäiseen hierarkiaan ja yhdyskuntarakenteeseen kuuluva kirkko on omaperäinen barokkiklassismin arkkitehtuurin ja kansanomaisen puuveistotaiteen yhdistelmä 1920-luvulta. |
||
| Historia | ||
| Apteekkari G.A. Serlachius perusti 1868 Mänttään uudenaikaisen puuhiomon. Paperitehdas valmistui 1882 ja selluloosatehdas 1913. Tehtaan pääkonttori valmistui 1934 ja johtajien asunnot 1939 (Jung & Jung, J. Eklund). Asemankulman aluetta kaavoittivat 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä arkkitehdit Valter Thomé, W.G. Palmqvist ja Eliel Saarinen. Asuinrakennukset oli tarkoitettu pääasiassa G.A. Serlachius -yhtiön toimihenkilöille. Alueen yhtenäistä rakennuskantaa suunnittelivat Valter Thomé, Oiva Kallio ja W.G. Palmqvist. Mäntän klubin klassistinen kerhorakennus rakennettiin 1917-1920 ja Joenniemen kartanon päärakennus 1935 arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelman mukaan. Arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema Mäntän mylly valmistui 1922.
Mäntän kirkko rakennettiin 1927-1928 arkkitehti W.G. Palmqvistin laatimien piirustusten mukaan. Vilppulan seurakunnasta erotettu Mäntän tehdasseurakunta oli perustettu jo 1921 ja perustamisen ehtona oli ollut kirkon rakentaminen. Ulkoseiniltään vaaleanruskeaksi rapattu kirkko rakennettiin osaksi kivestä ja osaksi tiilestä. Saarijärveläinen Hannes Autere veisti kirkkoon saarnastuolin, alttarikaiteen ja urkulehterin rintamuksen puureliefit. Keskisuomalaiseen järvimaisemaan sijoitetun Madonna ja lapsi -aiheisen alttaritaulun maalasi Alvar Cawén, jonka töitä ovat myös kuori-ikkunoiden lasimaalaukset. |
||
| Lisätietoa | ||
| Erkki Kontio, G.A. Serlachius Oy 1868-1968. Ett familieföretags öden. Helsingfors 1969.
Juha Malm, Tehdaskaupunki järvimaisemassa. Tehdaskeskustan kaupunkikuva ja ympäristövaikutukset Hämeen pienissä teollisuuskaupungeissa. TTKK 1988. Mauri Mönkkönen, Vanhan Ruoveden historia III:8/1-2. Mäntän historia 1860-1947; 1948-1992. Mäntän kaupunki 1992, 1998.. Mäntän kaupungin rakennusinventointi 1995. Metsä-Serlan rakennuskannan jatkoinventointi 1997. Minna Halonen, Mänttä, Paloaseman asemakaava-alue. Rakennetun ympäristön inventointi 2003. Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön ja Tampereen museot/Vapriikin www-sivut: http://inter2.tampere.fi/tehdas/akseli/mantta/terve/kotka.htm (15.2.2006). Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006. Johanna Björkman, Metsäteollisuuden menestyksen jälki arkkitehtuurissa: Arkkitehti W. G. Palmqvistin ja yhtiöiden yhteistyö tehdasyhdyskunnissa 1920- ja 1930-luvuilla. Helsinki 2019. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300890 (haettu 24.5.2019). |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; kirkko; museo; puisto; puunjalostustehdas; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Mäntän tehtaat. Keskellä valkoinen tehtaan entinen pääkonttori. Hannu Vallas 1997. |
Selluloosatehtaan viereinen spriitehdas. Hannu Eerikäinen 2006. |
Joenniemen kartanon päärakennus, Serlachius-museoiden taidemuseo Gösta. Museovirasto 2019. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU