på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Valkeakoski Pirkanmaa
Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta
Kuvaus
Valkeakosken tehtaat ja niihin liittyvät laajat asuinalueet sekä useat yhteiskunnalliset rakennukset kuvastavat esimerkillisellä tavalla taajaman rakentumista teollisuuden ja vesistön yhteyteen. Kerroksellinen, 1900-luvun alkupuolelta aina 1960-luvulle rakentunut kokonaisuus kertoo monipuolisesti teollisuus- ja asuinrakentamisen kehittymisestä. Edelleen toiminnassa oleva suurteollisuus muodostaa näkyvän elementin metsä- ja vesistömaisemassa.

Valkeakosken puunjalostusteollisuuden tehdaspaikat ovat Myllysaaressa ja Tervasaaressa. Myllysaari liittyy historialliseen kanavamiljööseen, missä punatiiliset tuotantorakennukset ja entinen kanavakasöörin talo vanhan kanavauoman tuntumassa muodostavat merkittävän kokonaisuuden yhdessä 1950-luvulla valmistuneiden uuden sulkukanavan, voimalaitoksen ja kaupungintalon kanssa. Tervasaaren tehdasalueen arkkitehtonisesti huomattavimmat osat ovat 1930-luvulla rakennetut punatiilinen paperitehdas ja konttori.

Säteri Oy:n keinokuitutehtaan pääosin vuoteen 1945 mennessä valmistunut ja jo 1950-luvulla laajennettu tehdas kohoaa Mallasveden rannalla. Punatiilisen tehdasalueen reunalla on konttorirakennus, jonka pääjulkisivun lasiseinämä antaa valoa aulaan. Säterin tehtaan rakennukset, samoin kuin tehtaan asuinalueet, ovat arkkitehtien Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä suunnittelemat.

Valkeakosken teollisuuslaitoksiin liittyy korkeatasoisia teollisuuden ja Valkeakosken kauppalan asuntoalueita. Tehdasyhtiöiden asuntoalueet sijaitsevat pääosin Valkeakosken pohjoisrannalla. Etelärannalla ovat pääosin entisen kauppalan alueelle rakennetut asuinalueet Haka-alue, Kauppilanmäki ja Yrjölä. Omaleimainen Haka-alue, joka on Valkeakosken vanhin pientaloalue, koostuu 1930- ja 1940-luvulla rakennetuista taloista jyrkkälappeisine satulakattoineen. Aivan Vanajaveden rannassa olevan Kauppilanmäen vanhinta rakennuskantaa ovat Lempääläntielle ja Niementielle 1935-1939 rakennetut arkkitehti W.G. Palmqvistin ja rakennusmestari Esko Aron suunnittelemat viisi rakennusta virkailijoille. Tonteista osa on rintamamiestontteja. Kauppilanmäen eteläpuolelle 1948 kaavoitettu Yrjölä on säilynyt yhtenäinen tyyppitaloalue 1940-1950-luvulta. Alue koostuu kahdenperheen taloista, jotka ovat talousrakennuksineen säilyneet rakentamisaikaisessa asussa.

Tallinmäki on Yhtyneiden Paperitehtaiden vanhin omakotitaloalue Valkeakoskella. Tallinmäen itäosassa Ulvajankadulla sijaitsevat Säteri Oy:n työsuhdeasuinnoiksi suunnitellut ns. "Alppitalot" ja kaksi mestarien rivitaloa.

Kirjasniemi on Säteri Oy:n toimihenkilöiden asuntoalue, jossa tehtaan johtajiston ja insinöörien yksikerroksiset, aumakattoiset asuinrakennukset ovat tehtaan läheisyydessä Mallasveteen pistävän niemen kärjessä. Naisvirkailijoiden asuntola, kaksikerroksinen Kirjaslinna, on sijoitettu kauemmas rannasta maaston korkeimmalle kohdalle. Kirjasniemen kanssa samanaikaisesti 1946 kaavoitetussa Ulvajanniemessä on Säteri Oy:n työväelleen rakennuttamia kolmea eri talotyyppiä edustavia yhdenperheen taloja sekä kolme asuinkerrostaloa. Ulvajanniemen kolme pientalotyyppiä ovat Ragnar Ypyän ja kerrostalot arkkitehtitoimisto Ypyä-Martikainen-Malmion käsialaa.

Roukonperä on Yhtyneiden Paperitehtaiden 1950-luvulla Roukonsuon taakse, tehtaiden ja aiempien asuntoalueiden pohjoispuolelle, kaavoittama asuntoalue. Roukonperässä rakentaminen on toteutettu yhtenäisesti Esko Aron suunnittelemalla talotyypillä, samoin kuin 1960-luvulla rakennetulla viereisellä Mäntylän asuntoalueella.

Valkeakosken seurakunnan 1969 valmistuneella jyrkkäkattoisella kirkolla ja sen korkeankapealla kellotornilla on kaunis sijainti Mallasveden ja Vanajaveden välisen vesiuoman tuntumassa. Kirkon viereisessä koulurakennusryhmässä on mm. 1937 ja 1967 välillä rakennettu Apian koulu (purettu v. 2009 jälkeen) sekä nykyisin aikuiskoulutuskeskuksen käytössä koulurakennus. Valkeakosken vesimaisemaan kuuluvat lisäksi sulkukanavan koillispuolella olevat Apian avokanava riippusiltoineen ja Kirjaslammen uimalaitos.
 
Historia
Valkeakosken puunjalostusteollisuus alkoi Myllysaarella 1873, kun vanhalle Mallasveden ja Vanajaveden välisten koskien muodostamalle myllypaikalle perustettiin puuhiomo ja paperitehdas. Paikka tarjosi koskivoiman lisäksi kulkuyhteyksiä, sillä Valkeakosken kanava ja Apian avokanava oli rakennettu 1866-1869 yhdistämään Vanajaveden ja Längelmäveden seudut.

Vanha paperitehdas rakennettiin monessa eri vaiheessa; vanhin osa valmistui 1880-luvulla. Koskimaisemalle tunnusomainen torni rakennettiin 1901-1905 uudelleenrakennusvaiheessa. Korjauspaja valmistui 1902 ja 1906 ja Sorrin hiomo 1907. Teollinen toiminta päättyi Myllysaaressa 1960-luvun loppuvuosina. Yhtiön 1940 perustama Jylhävaaran konepaja ja pulttitehdas siirrettiin tuolloin Myllysaaresta uusiin tiloihin.

Selluloosan valmistus käynnistyi Valkeakosken tehtailla vuosien 1880 ja 1881 taitteessa Tervasaaressa, missä 1886 siirryttiin sulfaattikeittomenetelmään ensimmäisenä Suomessa. Sulfiittitehdas käynnistyi 1908. Tuotanto keskittyi vähitellen juuri Tervasaareen. Tervasaaren tehdasta on laajennettu ja uudistettu voimakkaasti viime vuosiin asti ja vanhemmat 1900-luvun alun rakennusvaiheet ovat säilyneet vain osittain. Paperitehdas ja konttori on rakennettiin 1936-1938 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmien mukaan.

Välirauhansopimuksen 1940 jälkeen Valkeakoskelle perustettu Säteri Oy korvasi Jääskessä sijainneen, tekstiiliteollisuudelle keinokuituja valmistaneen Kuitu Oy:n jäämistä rajan taakse. Yhtyneet Paperitehtaat Oy merkitsi osakepääomasta 15% ja siitä tuli yhtiön suurin yksityinen osakkeenomistaja. Yhtiö myös lahjoitti keinokuitutehtaalle 32 hehtaarin maa-alan Mallasveden rannalta. Rakennustyöt aloitettiin 1941 ja valkaistusta selluloosasta valmistetun keinokuidun tuotanto alkoi 1943.

Yhtiöt rakennuttivat runsaasti asuntoja työväelleen. Ne myös avustivat työntekijöitään myöntämällä rakennuslainoja sekä tukemalla omia tyyppitalojen rakennushankkeita. Asuntoalueiden kaavoittaminen toteutettiin yhtenäisesti 1930-luvulta alkaen. Yhtyneiden Paperitehtaiden asemakaava-arkkitehti Heimo Kautonen laati kaavoja aina 1960-luvun alkuun saakka.

Uusi sulkukanava rakennettiin 1950-1955 vanhan kaksisulkuisen kanavan eteläpuolelle. Kanavan yhteyteen valmistui voimalaitos 1952. Valkeakosken kaupungintalo nousi koskirannalle 1956 (R.V. Luukkonen). Vanha kanava täytettiin lähes koko pituudeltaan 1957-1960 Tervasaaren tehtaan laajennusalueeksi. Apian avokanava kunnostettiin 1938 ja 1957 sitä levennettiin vielä kahdeksalla metrillä. Apian kanavan miljööseen liittyvät riippusillat valmistuivat 1963.

Kirjaslammen uimalan rakennuttivat Yhtyneet Paperitehtaat ja Säteri yhdessä. Uimalan hyppytorni ja uima-allasta rajaavat betonirakenteet valmistuivat 1946 ja pukuhuoneita ja virvokekioskin sisältävä avokatsomo 1949. Kokonaisuuteen olennaisesti kuulunut hyppytorni on myöhemmin tuhoutunut.
 
Lisätietoa
K.A. Wrede, Säteri Osakeyhtiö, Valkeakoski ja Martta Martikainen-Ypyä & Ragnar Ypyä, Säteri Osakeyhtiö, Valkeakoski. Arkkitehti 10-11/1948.

Martikainen, Ypyä, Malmio, Valkeakosken pienasunnot, Valkeakoski. Arkkitehti 1951:1.

Matti Autio, Toivo Nordberg, Vuosisata paperiteollisuutta I. Valkeakoski 1972.

Toivo Nordberg, Vuosisata paperiteollisuutta II. Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiö 1920-1951. Valkeakoski 1980.

Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989.

Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990. Tampere 1990.

Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.

Kaarina Männistö, Asumiskulttuuri Säterin teollisuusalueella. Proseminaariesitelmä 1995, Helsingin yliopisto, taidehistorian laitos.

Olli Vuorinen, Valkeakosken historia 2. Valkeakosken kaupunki 1995.

Ari Sirén, Elämää portin kahta puolta. Valkeakosken paperiteollisuuden 125 vuotta. Tampere 1997.

Toivo Nordberg, Vuosisata paperiteollisuutta III. Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiö 1952-1969. Tampere 1998.

Tuija Mikkonen, Corporate Architecture in Finland in the 1940s and 1950s. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia Humaniora 337. Saarijärvi 2005.

Tampereen museot/ Vapriikin www-sivut: http://inter2.tampere.fi/tehdas/akseli/valkeak/myllyk.htm (15.2.2006).
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; kanava; kaupungin asuintalo; kirkko; koulu; muu teollisuusrakennus; puunjalostustehdas; urheilurakennus; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Valkeakosken tehtaat. Taustalla Tervasaaren teollisuusalue.

Kauppilanmäen tyyppitalot ovat Esko Aron ja Pekka Saareman suunnittelemia.

Kirjaslinna Säteri Oy:n asuinalueella Kirjasniemessä.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta
 
© Museovirasto 2009