Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Heinola Päijät-Häme

Heinolan Perspektiivi

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Heinolan Perspektiivi
Kuvaus
Heinolan Perspektiivi, nykyinen Maaherranpuisto, on 1785 asemakaavaan merkityn maaherran residenssin keskeinen kaupunkitila. Uuden, vastaperustetun hallintokaupungin edustavaksi asemakaavalliseksi ratkaisuksi toteutettu Perspektiivi on Suomen ensimmäisiä uudentyyppisiä julkisia puistoalueita.

Perspektiivin toisena päätepisteenä on nykyinen Heinolan kylpyläpuisto ja toisena seminaarin alue. Puistokadun (nyk. Maaherrankatu) varrella on säilynyt yksi lääninhallinnon virkamiehille varatuille tonteille rakennetuista 1700-luvun lopun taloista, Lääninkivalteri Aschanin talo puutarhoineen. Heinolan kaupunginmuseon käytössä olevat puurakennukset sijaitsevat Maaherrankadun varrella, aivan puiston vieressä.

Heinolan Perspektiivi on Vaasan Hovioikeudenpuistikon ohella toinen Suomessa 1700-luvun lopulla toteutetuista merkittävistä puistosommitelmista. Puiston nykyinen asu on 1800-luvun lopulta.

Maaherranpuistikkoon liittyvät Jyrängönkosken rannalla 1800-luvun loppupuolella perustetut Kylpyläpuisto, Rantapuisto ja Heinolan satama. Residenssiajalta Rantapuistossa ovat säilyneet entisen maaherran puutarhan huvimajat, joista vanhempi on 1830-luvulta.
 
Historia
Kymenkartanon läänin hallinto siirrettiin Heinolaan 1776. Ensimmäinen asemakaava laadittiin 1779. Maaherra de Geer laati 1785 uuden asemakaavan, jossa vanhempaa kaavaa täydennettiin leveällä puistokadulla, Perspektiivillä. Jyrängön virran puoleiseen päähän Perspektiiviä suunniteltiin lääninresidenssiä, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Perspektiiviä rajaavat tontit varattiin lääninhallinnon virkamiehille.

Perspektiivin rannan puoleisessa päässä sijaitsevan Kylpyläpuiston rakentaminen alkoi 1879. Puiston päätteenä oleva Heinolan satama perustettiin 1860. Laiturirakennelmat ja makasiini valmistuivat vuosina 1906-1907. Heinolan kylpylä perustettiin 1891 ja alkuperäisen kylpylän korvannut kivirakenteinen kylpylärakennus valmistui 1931 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmin. Kylpylän perustamiseen liittyi seuraavana vuonna alkanut sataman ja sillan välisen mutaisen ranta-alueen muokkaaminen Rantapuistoksi.
 
Lisätietoa
Heinola - 200 vuotta Heinolan residenssin perustamisesta 1776-1976. Toim. Antero Valtasaari. Heinolan kaupunki 1976.

Henrik Lilius, Suomalainen puukaupunki - Trästaden i Finland. 1985.

Erpo Elakoski, Heinolan maaherran residenssin asemakaava ja rakennukset Ruotsin vallan aikana. Helsingin yliopisto, Taidehistorian laitos 1988.

Kari-Paavo Kokki, Lääninkivalteri Aschanin talo. Heinolan kaupunginmuseo 1989.

Lääninkivalteri Aschanin talo Heinolassa. Kari-Paavo Kokki (toim.). Helsinki 2002.

Nina Könönen, Heinolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 96/2005.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.

Anna Bergman, Mervi Hokkanen, Sirkka-Liisa Seppälä, Satu Siltanen, Heinolan kansallinen kaupunkipuisto. Historia, nykytila ja kehittämissuunnitelma - keskustan puistot ja rannat. Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma, Kulttuurimaiseman suojelu ja hoito MA-94.344. [2006]
 
kohteeseen sisältyy:  huvimaja; katutila; kaupungin asuintalo; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Heinolan perspektiivi päätteenään seminaarialue. Hannu Vallas 1997
Heinolan perspektiivi päätteenään seminaarialue. Hannu Vallas 1997.
Heinolan Perspektiivi. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016
Heinolan Perspektiivi. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009