Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Lahti Päijät-Häme

Lahden suurradioasema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lahden suurradioasema
Kuvaus
Lahden suurradioasema on lajissaan maan ensimmäinen ja sen radiomastot ja asemarakennukset kertovat maamme yleisradiotoiminnan vahvasta kehityksestä 1920-1930-luvulla.

Kaupungin keskustan eteläpuolitse kulkevalla Salpausselän harjulla on kaksi 150 metriä korkeata teräsristikkomastoa, jotka sijaitsevat 310 metrin päässä toisistaan. Mastot, jotka ovat kannatelleet suurta T-antennia, hallitsevat hyppyrimäkien ohella Lahden kaupunkinäkymää ja muodostavat maamerkkinä yhden Lahden kaupungin tunnuskuvista.

Mastojen välissä ovat suurasemarakennukset vuosilta 1928 ja 1935. Klassismia edustavista rakennuksista nuoremman arkkitehtuuri on niukempaa. Uudemmalla radioasemalla, missä on jäljellä runsaasti teknistä laitteistoa, toimii radio- ja tv-museo.

Radioaseman rakennuskantaa on täydennetty ja uusittu 1930- ja 1940-luvuilla. Radiomäellä on myös kaupungininsinööri Kaarlo Tavastin 1909 suunnittelema vesisäiliö ja vuoden 1918 sodan aikaisia kaivantoja.
 
Historia
Yleisradiotoimintaa ryhdyttiin kehittämään Suomessa 1920-luvulla. Vuonna 1926 perustetun Oy Suomen Yleisradion pitkäaaltoasema päätettiin sijoittaa sijainniltaan edulliseen Lahteen 1927, jotta valtakunnallisille radiolähetyksille saataisiin mahdollisimman kattava kuuluvuus. Toinen vaihtoehto olisi ollut useiden pienempien paikallisten asemien perustaminen.

Lähetysaseman ja muun laitteiston hankintaa, rakentamista ja ylläpitoa hoiti kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ja sen alainen lennätinlaitos. Radiomastot pystytti 1927 berliiniläinen Lehmann & c:o ja ensimmäinen radioasema valmistui seuraavana vuonna. Aseman rakennuksen suunnitteli arkkitehti Georg Wigström Yleisten rakennusten ylihallituksessa.

Lahden suuraseman rakentaminen paransi huomattavasti kuunteluolosuhteita eri puolilla Suomea. Radioasema, josta ensimmäinen virallinen lähetys välitettiin 22. huhtikuuta 1928, oli valmistuessaan Euroopan voimakastehoisimpia. Avajaisjuhlien yhteydessä aseman ilmoitettiin kuuluvan hyvin Kuopiota ja Sortavalaa myöten. Kuuluvuus ylsi myös Rovaniemelle ja Petsamoon.

Uuden, entistä tehokkaamman radioaseman asemarakennus valmistui 1935 Lahden kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen piirustusten mukaan. Radiomäelle rakennettiin jatkosodan aikana Könösen piirustuksin vartiotupa, jota laajennettiin 1945 ja jota myöhemmin käytettiin radioaseman päällikön toimistona. Könösen suunnittelemat radioaseman päällikön asuinrakennus ja jännitteen säätöasema valmistuivat 1945.
 
Lisätietoa
Timo Tuomi, Lahden kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin kehityspiirteitä. Lahden historia 2. 1992.

Eino Lyytinen, Timo Vihavainen, Yleisradion historia 1 1926-1949. Yle 1996.

Riitta Niskanen (toim.), Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo 2000.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus; museo; muu tuotantorakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Lahden suurradioasema Soile Tirilä
Lahden suurradioasema Soile Tirilä .
Lahden Suurradioasema Soile Tirilä
Lahden Suurradioasema Soile Tirilä .
Lahden suurradioasema. Soile Tirilä
Lahden suurradioasema. Soile Tirilä .
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009