 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Lahti | Päijät-Häme | |
Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli | ||
| Kuvaus | ||
| Lahden kauppalan vuoden 1878 asemakaavaan perustuva Mariankadun seremonia-akseli on topografialtaan ainutlaatuinen. Sommitelman monumentaalipäätteinä ovat kaupungintalo ja kirkko, keskellä kauppatori.
Lahden ydinkeskusta pohjautuu kauppalan asemakaavaan, jossa sommitelman pääkadut ovat Aleksanterinkatu ja siitä kohtisuoraan risteävä Mariankatu. Mariankadun päät sijoittuvat kaupunkia halkoville harjuille. Mariankadun seremonia-akselin keskelle, maaston matalimpaan kohtaan sijoittuu kauppatori. Nykyään kadun toisena monumentaalipäätteenä on 1912 valmistunut arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo ja toisena päätteenä 1978 valmistunut akateemikko Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko. Lahden kaupungintalo sijaitsee Salpausselän harjun rinteessä kaupungin rakennetun keskustan korkeimmalla kohdalla. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo edustaa tyyliltään myöhäistä jugendia. Rakennuksen julkisivumateriaalina on tummaksi poltettu tiili. Mariankadulle päin rakennussommitelmaa hallitsee porrastettu torni, Harjukadun puolella on korostettu valtuustosalia, jonka ikkunat on massiivisesti reunustettu kuparikoristein. Rakennuksen arkkitehtuurissa on yhtäläisyyksiä sekä Helsingin rautatieaseman että Joensuun kaupungintalon kanssa. Vuosisatojen vaihteen arkkitehtuurikäsityksen mukaan kaupungintalon interiöörit on suunniteltu vastaamaan rakennuksen ulkoarkkitehtuuria. Sisätiloissa on käytetty jugendin vahvoja värejä ja luonnonornamentteja. Suuri osa huonekaluista ja valaisimista on Saarisen piirtämiä. Kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen suunnittelema laajennusosa 1930-luvulta on toteutettu Saarisen hengessä. Kauppatoria reunustavat suurikokoiset asuin- ja liiketalot sekä Alatorin puisto muodostavat ajallisesti monikerroksisen kaupunkitilan, jonka edustavaan rakennuskantaan kuuluu rakennuksia 1900-luvun alkupuolelta aina jälleenrakennuskautta edustaviin Starckjohannin ja Pankinportin liiketaloihin. |
||
| Historia | ||
| Lahden alueen kaavoittaminen käynnistyi Lahden kylän tuhouduttua tulipalossa lähes kokonaan 19.6.1877. Suunnitteilla ollut kaupunkihanke jäi toteutumatta ja Lahdesta tuli kauppala 1878. Lääninarkkitehti Alfred Caween laati samana vuonna 22 korttelia käsittäneen asemakaavan, joka oli tyypillinen empirekauden suorakulmainen ruutusommitelma. Kaava-alue muodostaa Lahden kaupungin nykyisen ydinkeskustan.
Empirekaavan katuverkosto perustui hierarkiaan. Kauppalan pääkatu oli Aleksanterinkatu, joka sijoittui suunnilleen keskiaikaisperäisen Turun ja Viipurin välisen Ylisen Viipurintien paikalle. Kohtisuoraan pääkatuun nähden hahmoteltiin Maariankatu ja sommitelman keskellä oli kauppatori, joka oli pinta-alaltaan poikkeuksellisen suuri. Torin pohjoispuolella, Mariankadun päätteenä suunnitelmassa oli kirkko ja etelässä hautausmaa. Kaavassa kaupungintalolle tai muulle julkiselle rakennukselle varattiin tontti kauppatorin länsipuolella olevasta korttelista. Lahden kaupunki perustettiin 1905 ja kaupungintalon rakentamista alettiin suunnitella 1906. Kaupungintalon suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu 1910. Kilpailun voitti arkkitehti Eliel Saarinen, joka oli voittanut myös Joensuun kaupungintalon suunnittelukilpailun. Kaupungintalo päätettiin arkkitehti Armas Lindgrenin suosituksen perusteella sijoittaa Mariankadun seremonia-akselin toiseen päähän kadun pääteaiheeksi ja kaupunkimaiseman dominantiksi Caweenin kaavassa suunnitellun hautausmaan paikalle. Kaupungintalo valmistui 1912 ja kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen piirtämä lisäsiipi 1934. Saarinen sunnitteli myös Kaupungintalon puiston, mutta se toteutettiin kuitenkin kaupunginpuutarhuri Johan Laurilan karsimana. Kaupungintalo vaurioitui vuoden 1918 sodassa, 1939 rakennukseen osui palopommi ja 1981 rakennus kärsi tulipalosta. Kaupungintalon entistävä rakentaminen valmistui 1985. Kauppatorin länsipuolella oleva kortteli jäi kaupungintalon rakentamisen jälkeen käyttämättä. Kortteliin rakennettiin Alatorin puisto ja Starckjohannin liiketalo 1950. Mariankadun toisena päätteenä oli jo Caweenin laatimassa kauppalan asemakaavassa kirkon paikka. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1890. Jo 1920-luvulla kirkko osoittautui liian pieneksi. Vanha puukirkko purettiin 1977 ja uuden kirkon suunnitteli akateemikko Alvar Aalto. Ristinkirkko valmistui 1978. Kirkkopuisto on Lahden vanhin puisto. Ruutukaavassa ollut kirkkotori muuntui ajan kaupunkisuunnitteluihanteiden mukaiseksi kirkkopuistoksi. Arkkitehti Alvar Aalto halusi puiston säilyvän alkuperäisellään ja näin taphtuikin. |
||
| Lisätietoa | ||
| Marika Hausen mm., Eliel Saarinen. Suomen aika. Suomen rakennustaiteen museo 1990.
Timo Tuomi, "Lahden kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin kehityspiirteitä". Heinonen Jouko ja Siikaniemi Päivi (toim.), Lahden historia 2. Lahden kaupunki 1992. Riitta Niskanen (toim.), Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo 2000. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. Riitta Niskanen, "Eliel Saarisen kaupungintalot". Lauri Putkonen (toim.), Päätöksen paikka. Kunnantalot ja kaupungintalot. Euroopan rakennusperintöpäivät 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; katutila; katutila; kauppa- ja liikerakennus; kaupungintalo; kirkko; puisto; tori; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Kaupungintalon pohjoinen julkisivu Mariankadun akselin suuntaan. Henrik Wager 2005. |
Ristinkirkko Henrik Wager 2005. |
Näkymä Mariankadun seremonia-akselilta Ristinkirkolta kaupungintalolle. Henrik Wager 2005. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU