på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Lahti Päijät-Häme
Lahden rautatieasema ja varikkoalue
Kuvaus
Lahden rautatieasema on perustettu Riihimäki-Pietari -radan varrelle liikenteellisesti merkittävään paikkaan, jossa Päijänteen ja Vesijärven vesistöalueen puutavara on siirretty kuljetettavaksi rautateitse eteenpäin sekä Helsingin että Loviisan satamiin. Varikkoalueen toiminnallisesti monipuolinen rakennuskanta on hyvin säilynyttä. Lahden nykyinen rautatieasema edustaa arkkitehtuuriltaan poikkeuksellista 1930-luvun asemarakentamista.

Lahden asemarakennus on järjestyksessä kolmas. Aumakattoinen, kaksikerroksinen ja modernin yksinkertainen tiilirakennus on valmistunut 1935 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Rakennuksen vieressä on samanikäinen tiilinen makasiinirakennus.

Aseman itäpuolella on vanhassa asemapuistossa asemapäällikön asuinrakennus, joka on rakennettu 1912 arkkitehti Albert Leideniuksen tyyppipiirustusten pohjalta. Rakennuksen alkuperäistä jugendasua on muutettu myöhemmin.

Pääradasta erkanevan satamaradan risteyksessä sijaitseva varikkoalue on noin kilometrin päässä aseman länsipuolella. Rakennuskantaan kuuluu rautateiden veturitallin ja vesitornin lisäksi lukuisia asuin- ja talousrakennuksia sekä koulurakennus 1900-luvun alkupuolelta. Veturitallin vanhimmat osat ovat radan rakentamisen ajalta. Vesitorni on rakennettu 1957 arkkitehti Jarl Ungernin laatimin tyyppipiirustuksin.
 
Historia
Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan yhdistävän Riihimäen ja Pietarin välisen rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1868 hätäaputöinä. Suurten nälkävuosien aikana rakennettu rautatie valmistui 1870. Ensimmäisen Salpausselän ja Vesijärven yhtymäkohtaan sijoitetulla rautatiellä ja asemalla oli keskeinen merkitys Lahden kaupunkikehitykselle. Rautatien rakentamiseen liittyy lisäksi Vääksyn ja Kalkkisten kanavat, joiden rakentamisella yhdistettiin Vesijärvi ja laaja Päijänne.

Hollolan pitäjän Lahden kylän alueelle rakentamisvaiheessa sijoitettu asemarakennus tuhoutui tulipalossa 1873. Seuraavana vuonna valmistunut uusi asemarakennus rakennettiin vanhalle paikalle ja jäi siten varsinaisen taajaman ulkopuolelle. Asemaan ja asemapuistoon liittynyt asemapäällikön asuinrakennus valmistui 1912.

Vesi- ja maaliikenteen solmukohtaan rakennetun rautatien ja aseman ansiosta kylä kasvoi nopeasti ja Lahdesta tuli kauppala 1878 ja kaupunki 1905. Toinen rautatieasema palveli kauppalaa ja kaupunkia 1930-luvun alkupuolelle saakka, jolloin puinen asemarakennus purettiin raidealueen leventämisen vuoksi pois. Nykyinen, vanhan aseman länsipuolelle rakennettu asema valmistui 1935.

Rautatiehallitus, joka oli huolestunut aseman ja kauppalan väliin jäävästä alueesta, ehdotti keväällä 1878 sen pakkolunastamista vastaperustetulle kauppalalle. Laajennetussa asemakaavassa asema-alue liittyykin jo kaupunkirakenteeseen nykyisten Vesijärvenkadun ja Rautatienkadun päätteenä.

Puutavaraliikenteelle tärkeä Vesijärven haararata rakennettiin 1869. Se erosi Helsinki-Pietari -radasta Mytäjärven länsipuolella ja ratojen väliin muodostui kolmiomainen varikkoalue, jossa oli myös rautatieläisten asuintaloja ja koulu. Vesijärvi oli sisävesiyhteyksien vuoksi huomattava satama ja lähtevän tavaran, etupäässä puutavaran määrä oli 1880-luvulla maan toiseksi suurin. Vuoden 1900 jälkeen yksityinen Loviisan rata vähensi osaltaan tämän VR:n haararadan merkitystä.
 
Lisätietoa
Kaarlo Nieminen, Lahden kauppalan historia. 1920.

Aulis J. Alanen, Höyrylaiva Päijänteellä. 1948.

Aimo Halila, Lahden historia, 1958.

Mikko Mikkeli, Lahden kaupungin yhteiskunnan kasvu ja differentioituminen 1870-1950. 1965.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto. Rakennushistorianosasto. Julkaisu n:o 11, 1/1982. Helsinki 1982.

Lauri Putkonen, Päijät-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet. Täydennysselvitys 1983. Päijät-Hämeen seutukaavaliitto. Lahti 1983.

Sirkka Valanto, Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo 1984.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 dn:o 2/562/96).

Lahden varikkoalueen perusselvitykset. Taideteollinen korkeakoulu / koulutuskeskus / muutosrakentamisen kurssi 1998/99.

Riitta Niskanen (toim.), Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo 2000.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  koulu; liikenteenrakennus; puisto; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Lahden rautatieasema ja varikkoalue
 
© Museovirasto 2009