Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Hämeenlinna Kanta-Häme

Hahkialan kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hahkialan kartano
Kuvaus
Hahkialan kartano on yksi Hauhon merkittävimmistä suurtiloista laajoine viljelyksineen, puukujanteineen ja avarine aina Hauhon kirkolle saakka ulottuvine näkymineen. Kartanon talouskeskus on yksi modernin kartanosuunnittelun vaikuttavimmista esimerkeistä päärakennuksineen ja poikkeuksellisen hyvin säilyneine muoto- ja koristepuutarhoineen.

Kartanon nykyinen rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1900-luvun alkuvuosilta. Arkkitehti Karl Lindahlin suunnitteleman Hahkialan kuutiomaisen päärakennuksen sileäksi rapattuja julkisivuja koristavat vain katonlappeiden barokkiaiheiset frontonit ja pienet kaarevalistaiset kattoikkunat sekä puiston puoleinen terassi parvekkeineen.

Päärakennusta ympäröivät erittäin edustavat puistoistutukset. Puisto ja puutarha ovat vanhimmilta osin 1800-luvun alkupuolelta.
Nykyinen puistosommittelu, joka terassien kautta laskeutuu kohti järvinäkymää, on puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnittelema. Kartanoalueelta johtaa maantielle vanha koivukuja sekä lehmus- ja tammikujanne, jonka toisena päätteenä on Hauhon kirkko.

Kartanoaluetta ympäröivä laaja kulttuurimaisema yhtyy Tuittulan kylän viljelyksiin.
 
Historia
Hahkialan kylän talot olivat keskiajalta lähtien olleet läänitettyinä useille eri henkilöille. Hahkialan suurtila syntyi 1651 kun normandialainen everstiluutnantti Toussaint Charpentier sai tilan Ruotsin kuninkaalta ansioistaan 30-vuotisessa sodassa. Tilasta muodostettiin säteri 1663.

Kartanon rakennuskanta on pääasiassa 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Tällöin maataloutta uudistettiin ja tilalle rakennettiin navetta- ja tallirakennuksia, meijeri, viljamakasiini ja kasvihuoneita sekä tiiliruukki ja saha. Lisäksi valmistui työntekijöille asuntoja, koulu ja vanhainkoti. Uutta peltoa hankittiin kartanoa ympäröivän Hyvikkälän järven pintaa laskemalla kaivamalla nykyinen Kaivanto-ojaksi kutsuttu väylä. Pellon lisäksi muodostui kaksi järveä: Kirrinen ja umpeen kasvava Hyvikkälän järvi.

Kartanon kaksikerroksinen kivinen päärakennus rakennettiin 1915-1917 arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelman mukaan. Edustava kartanorakennus on symmetrinen ja jäljittelee Vaasa-ajan barokkiklassismin kartanoarkkitehtuuria. Konttorirakennus valmistui 1911.

Tila jaettiin perillisten kesken 1950, jolloin syntyivät kartanon keskeiset rakennukset käsittänyt Keski-Hahkiala sekä Länsi-Hahkialan ja Itä-Hahkialan(Kelkkala) tilat. Charpentier suvun aika päättyi 1963, jolloin Keski-Hahkialan nimen saanut kartano myytiin Keskolle opetus- ja koetilaksi. Nykyisin kartano on yksityisomistuksessa.
 
Lisätietoa
Axel Charpentier, Hahkiala. Herrgårdar i Finland III. Helsingfors 1929.

Y.S. Koskimies, Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Hämeenlinna 1985.

Teija Ahola, Rakennusinventointi Hauho. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 43/2002. Hämeen ympäristökeskus, Hauhon kunta 2002.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Internet: https://www.hahkiala.com/tietoa-meistae/kartanon-tarina
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Hahkialan kartano. Hannu Vallas 2005
Hahkialan kartano. Hannu Vallas 2005.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009