på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hämeenlinna Kanta-Häme
Hämeenlinnan tori, kirkko ja Pikkutori
Kuvaus
Hämeenlinnan tori on tyypillinen ruutukaavakaupungin aukio, jonka ympärille kaupungin kirkko sekä tärkeimmät julkishallinnon ja liike-elämän rakennukset ovat keskittyneet. Kaupungin ruutukaava-alueen länsireunalla, historiallisen Turuntien päätteeksi muodostuneen Pikkutorin ympärillä on säilynyt edustavia esimerkkejä 1830-luvun puukaupungista.

Kaupungin ytimen muodostava tori on peräisin 1700-luvun lopun kustavilaisesta ruutuasemakaavasta, joka laadittiin linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen siirrettävää kaupunkia varten. Merkittävät julkisen hallinon rakennukset torin laidalla ovat lääninhallituksen talo ja raatihuone.

Torin itälaidalla oleva uusklassillinen pyörökirkko, pienoispantheon, oli jo oman aikansa erikoisuus. Korkea kellotorni vuodelta 1837 kirkon itäpäässä on intendenttikonttorin suunnittelema. Kirkko menetti alkuperäisen muotonsa ja sisustuksensa 1890-luvun alussa tehdyssä laajennuksessa. Kirkon sisätilojen nykyasu on peräisin 1960-luvun alusta. Kirkon ja torin välissä sijaitsee arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Kirkkopuisto paviljonkirakennuksineen.

Lääninhallituksen kolmikerroksiseen empiretyyliseen kivitaloon liittyy klassistinen porttirakennelma. Rakennus on Mikkelin lääninhallituksen ohella ainoa empirekauden lääninresidenssitalo. Molemmat ovat arkkitehti C. L. Engelin suunnittelemia. Lääninhallitusta vastapäätä torin etelälaidalla on uusrenessanssityylinen raatihuone.

Lisäksi torin varrelle on 1900-luvun alkupuolella rakennettu pankkirakennuksia mm. Säästöpankki 1920 (ark. Oiva Kallio), Kansallis-Osake-Pankki 1914 (ark. Vilho Penttilä) ja asuin- ja liikerakennus 1951 (ark. Jaakko Tähtinen).

Kahden korttelin päässä Kauppatorista länteen sijaitseva Pikkutori muodosti Turusta tulevan maantien päätepisteen. Torin keskellä Turuntien päätteenä on entinen venäläisen varuskunnan kirkko, joka on muutettu toimistotiloiksi. Torin muu rakennuskanta muodostuu empire-rakennuksista, joista edustavimpia on Hallitus- ja Saaristenkadun kulmauksessa sijaitseva puinen Puntilan talo.
 
Historia
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin Kustaa III:n 1775 tekemän päätöksen perusteella linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen. Kaupungin siirtoa varten laadittiin samana vuonna asemakaava. Lisäksi linnoitustoimen päällikkö Magnus von Arbin laati 1778 korjatun suunnitelman, jonka perusteella siirto toteutettiin vuoteen 1784 mennessä. Kaavassa näkyivät Turun tien ja Hämeen linnan suunnista tulevat puistoakselit, joiden leikkauskohdassa oli tori ja sen laidalla kirkko.

Lääninhallituksen rakennus valmistui 1873 C.L. Engelin tekemien piirustusten mukaan Hämeen läänin maaherran residenssiksi ja virastoksi. Rakennus sijoitettiin ensimmäisen, 1780-luvulla rakennetun ja 1831 palossa tuhoutuneen, residenssin paikalle. Sijoituksessa oli huomioitu Hämeen linna ja sieltä kaupunkiin johtava puistoakseli, jonka kanssa samalle linjalle sijoitettiin lääninhallituksen rakennus.

Lääninarkkitehti C.A. Cawénin suunnittelema raatihuone rakennettiin 1885-1887. Kirkko rakennettiin arkkitehti Jean Louis Desprezin piirustusten mukaan 1792-1798 ja laajennettiin ristikirkoksi 1892. Alkuperäisen ulkoasun innoittajana oli Kustaa III 1780-luvulla tekemä matka Italiaan. Kirkon sisätilan nykyasu toteutettiin arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelemin 1963-1964.

Kirkon ja torin välisen puistoalueen paviljonkeineen suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren 1910. Puisto kunnostettiin 2006-2007.

Pikkutori eli Hevostori merkittiin 1826 asemakaavan laajennukseen. Tori syntyi Saaristen virkatalon paikalle kun kaupungin asemakaavaa jatkettiin kaupungin 1831 tapahtuneen palon jälkeen. Palon jälkeen rakennettiin toria ympäröineet empiretyyliset rakennukset. Aluksi tori oli luonnontilainen kenttä, jolle hevoset voitiin jättää kaupunkiin tultaessa ja jossa hevos- ja eläinmarkkinat pidettiin. Pormestarin ehdotuksesta hevosmarkkinat siirrettiin 1835 Poltinaholle. Pikkutori tasoitettiin ja ympäröitiin vihreällä aidalla. Kaupunki päätti 1846 muuttaa torin kävelypuistoksi kuvernööri Otto Rehbinderin myötävaikutuksesta. Torille istutettiin kaikkiaan 80 vaahteraa. Venäläisen kirkon paikaksi Pikkutori merkittiin 1872 asemakaavassa.

Venäläisen varuskunnan ortodoksinen kirkko rakennettiin 1901 torin keskelle alikapteeni N.A. Schoulzin piirustusten mukaan. Itsenäistymisen jälkeen kirkko jäi tarpeettomaksi ja rakennus muutettiin perusteellisessa remontissa klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi. Tyyliltään klassismin muutossuunnitelmat teki arkkitehti Bertel Strömmer ja rakennus valmistui 1923.

Pikkutorin länsireunalla oleva edustava empiretyylinen rakennus rakennettiin 1830-luvulla. Suomalaisena tyttökouluna toiminutta rakennusta laajennettiin siipirakennuksilla 1897 ja 1906. Torin toisella laidalla olevat puurakennukset rakennettiin 1883 ja 1898. Torin itälaidan empiretyylinen rakennus valmistui 1836. Pohjoislaidan ns. Puntilan talo valmistui 1832 ja sitä laajennettiin kivisellä osalla 1911. Saaristenkadun puoleinen rakennus valmistui 1838.
 
Lisätietoa
Aarno Ruusuvuori, Hämeenlinnan kirkko. Arkkitehti 1965/5.

Hämeenlinna - Tavastehus. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Hämeenlinnan kaupunginarkisto, Hämeen maakunta-arkisto 1989.

Henrik Lilius, Hämeenlinnan lääninhallituksen talo. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi 1990.

Vilhelm Helander, Hämeen lääninhallitus. Vanhan virastorakennuksen korjaus, muutos ja restaurointi. Arkkitehti 5-6/1995

Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta. Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Marja Terttu Knapas, Tavastehus kyrka. Finskt Museum 2004.

Hämeenlinnan Tori- ja Kirkkopuisto. Yleissuunnitelma 22.3.2004. Ramboll Finland Oy.

Pikkutori, Suomen kasarmit ja vanha hautausmaa
asemakaavoitus, rakennushistoria ja kaupunkikuva
Tmi Lauri Putkonen, raportti 16.5.2007. internetissä: http://www.hameenlinna.fi/attachments/Kaavoitustoimisto/2007/Lansireuna/09_rakennushistoria.pdf
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; kauppa- ja liikerakennus; kaupungin asuintalo; kirkko; muu hallintorakennus; puisto; raatihuone; tori;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Hämeenlinnan tori ja kirkko.

Lääninhallituksen talo Hämeenlinnan torin laidalla.

Pikkutorin ympäristöä Hämeenlinnassa, vasemmalla entinen orttodoksikirkko ja oikealla entinen tyttökoulu.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Hämeenlinnan tori, kirkko ja Pikkutori
 
© Museovirasto 2009