på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Tammela Kanta-Häme
Saaren kartano ja kansanpuisto
Kuvaus
Saaren kartanoympäristö on keskiajalta asti asuttu ja viljelty, maisemallisesti merkittävä kokonaisuus talouskeskuksineen, yhtenäisine rakennusryhmineen, puutarhoineen, tiestöineen, siltoineen ja luonnonpuistoineen. Kartanoon ja sen ympäristön liittyy myös henkilö- ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä vaiheita.

Saaren kartano sijaitsee Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven väliin jäävässä saaressa, jonka Venesillan kannas yhdistää nykyisin mantereeseen. Kirkonkylästä etelään johtava maantie kulkee saaren viljelysmaiseman ja metsän rajalla. Saaren kartanon ympäristöstä tunnetaan lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja ja kartanoa edeltänyt kylänpaikka.

Kartanon päärakennus, talouskeskus ja puisto ovat Kuivajärven puoleisella peltoaukealla. Kartanon 1800-luvun alkupuolella valmistunut päärakennus on kaksikerroksinen, mansardikattoinen ja rungoltaan valkeaksi rapattu. Julkisivussa on pilasterijäsentelyä. Päärakennusta ympäröi rantaan asti ulottuva puisto. Talouspihan ympärillä on 1700-luvun loppupuolella rakennettu kaksikerroksinen ja taitekattoinen asuinrakennus. Kaksikerroksinen konttorirakennus on 1920-luvulta. Talouspihaan kuuluvat lisäksi tiiliset navetta- ja tallirakennukset.

Puiston rakenne perustuu Paul Olssonin 1920-luvulla ja 1940-luvulla tekemiin suunnitelmiin. Päärakennuksen keskiakselia korostaa etelässä järven rantaan rakennettu klassisistinen, parasol-kattoinen huvimaja ja pohjoisessa kellotornillinen viljamakasiini ns. leipäkirkko 1790-luvulta. Talousrakennukset muodostavat oman ryhmänsä metsärajaan.

Jalopuiden reunustaman tulotien varrella on 1920-luvulla rakennettu Fabritiuksen huvila. Seikkolinnanmäen rannassa on 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennettu huvila. Kartanoon liitetyn Kankaisten ratsutilan aumakattoinen päärakennus on kartanon entinen päärakennus, joka rakennettiin 1700-luvulla ja siirrettiin 1800-luvun alkupuolella nykyiselle paikalle. Kankaisten pihapiiriin kuuluvat lisäksi aitta- ja riihirakennukset.

Kartanoon liittyy olennaisesti Saarensalmen eteläpuolella kartanon 1932 perustama kansanpuisto näkötorneineen. Kaukolanharjun luonnon kauneutta ovat monet suomalaiset taiteilijat kuten Albert Edelfelt, R.W. Ekman ja Magnus von Wright ikuistaneet. Kansanpuistossa on niin ikään alkuaan yksityinen kesäteatteri sekä Lounais-Hämeen pirtti. Saarensalmen tukikaarellinen betonisilta on osa Saaren kartanon miljöötä.

Saaren kartanomaisema on osa "Mustiala - Porras - Kaukolanharju" -nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
 
Historia
Saaren kartano muodostettiin 1559 kuudesta tilasta, kylän seitsemäs tila liitettiin kartanoon 1650. Pohjoispuolella oleva Kankaisten ratsutila liitettiin kartanoon 1793 ja ratsutilalle siirrettiin kartanon vanha päärakennus.

Saari ehti olla lyhyen aikaa myös ruotujakoarmeijan ratsumestarin virkatalona. Perintöluontoiseksi se määriteltiin 1700-luvun lopussa. Nykyisen päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin 1805 eversti Lagerborgn aikana ja lopullisesti rakennus valmistui 1820 kapteeni Lepsenin aikana. Rakennuksen hirsinen runko päällystettiin tiililevyin, jotka rapattiin. Leveän frontonin koristama mansardikattoinen rakennus liittyy kustavilaiseen kartanoarkkitehtuuriin.

Saaren kartanon ohi kulkeva maantie erkanee Vanhasta Härkätiestä Kuivajärven eteläpäässä. Maantieksi se oli raivattu jo 1700-luvulla. Saarensalmen yläpuolisilla tukikaarilla varustettu teräsbetonisilta valmistui 1923 rakennusliike Oy Granitin suunnitelmien mukaan. Silta on suojeltu osana luonnonsuojelualuetta 1992.

Kaukolanharju oli suosittu näköalapaikka jo 1800-luvun loppupuolella. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys rakennutti Kaukolanharjulle Saaren kartanon maille näkötornin 1923 forssalaisen rakennusmestari A. Nummen piirustusten mukaan. Näkötorni siirtyi sittemmin Tammelan kunnan hallintaan. Saaren kansanpuiston perusti 1932 kartanonomistaja Erik von Frenckell. Puisto myytiin Forssan kaupungille ja Tammelan kunnalle 1980. Puistoon rakennettiin Lounais-Hämeen pirtti 1946-1948 ja ulkoilmateatteri arkkitehti Veikko Kyanderin piirustusten mukaan.

Erik von Frenckell (1887-1977) oli urheiluelämän keskeinen vaikuttaja. Hän oli avainasemassa mm. siinä, että Suomelle myönnettiin ensin 1940 peruuntuneiden ja sitten 1952 toteutuneiden kesäolympialaisten järjestäminen. Eerikkälän urheiluopisto Tammelassa on nimetty Suomen Palloliiton silloisen puheenjohtajan ja maa-alueen entisen omistajan Erik von Frenckellin mukaan. Eerikkilä vihittiin käyttöön 1947.
 
Lisätietoa
Kurt Antell, Saaris i Tammela. Herrgårdar i Finland III. Helsingfors 1929.

Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja III. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1946.

Eeva Ojanen, Tammelan historia 1-2. Tammelan kunta 1983, 1992.

Vivica Bandler, Vastaanottaja tuntematon. Addressaren okänd. 1992.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Liisa Suvikumpu, Saaren kartano, Tammela: maan ja kulttuurin viljelyä 1600-luvulta 2000-luvulle. Saaren kartano 2008.

Magnus Eklöv, Olympiska spelen i Helsingfors 1952: en personhistorisk studie av Erik von Frenckell, idrottsledare bakom spelen i Helsingfors och Tysklands deltagande. Pro gradu. Helsingfors universitet 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  huvimaja; kartano; matkailurakennus; pihapiiri; puisto; silta; talousrakennus; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Saaren kartano.

Saaren kartanon rakennuksia.

Saaren kartanon viljamakasiini ns. leipäkirkko.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Saaren kartano ja kansanpuisto
 
© Museovirasto 2009