| Kuvaus |
Hämeenmäen ja Hurrilan mäenlakikylissä on säilynyt niiden ikivanha rakenne ja tilojen sijoittelu. Savolaiskylät sijaitsevat Vahvajärven ja Joutsaan ulottuvan Suonteen välisellä korkealla kannaksella, hyvien vesireittien vaikutuspiirissä, syrjässä nykyisiltä valtateiltä.
Kylät edustavat tyypillistä savolaista mäenlakiasutusta. Kylän rakenne viestii vanhasta yhtämittaisesta asutuksesta samalla paikalla. Kylän perinteinen leima perustuu talouskeskusten sijoitteluun, pihapiirin tiiviiseen rakentamiseen, koivukujiin ja puustoon sekä maantien vanhaan linjaukseen ja peltoja rajaaviin kiviaitoihin. Tilakeskukset ovat loitolla toisistaan, mutta avoin viljelysmaisema sitoo kylän visuaaliseksi kokonaisuudeksi. |
| |
| Historia |
| Hämeenmäki on alueen vanhimpia kyliä. Hämäläisten ja savolaisten tilat kohtasivat Hämeenmäessä, jonka ensimmäisen talon perusti 1440-luvulla piispa Maunu II Tavast. Kirkon maaomaisuus siirtyi 1549 Suur-Savon voudille ja kruunulle. Hämeenmäessä ja Hurrilassa oli 1664 kolme maakirjataloa, jonka jälkeen taloluku ei ole suuresti muuttunut. |
| |
| Lisätietoa |
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.
Toivo Mökkönen, Veikko Huttunen, Hirvensalmen historia I-II. Hirvensalmen kunta ja seurakunta 1968, 1989.
Mikkelin seudun maisema-alueet. Täydennysinventointi 1999. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 47:2001. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kylä;
pihapiiri;
talonpoikaistalo;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU