på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Pieksämäki Etelä-Savo
Pieksämäen Keskuskatu
Kuvaus
Pieksämäen Keskuskatu on hyvä esimerkki sotien jälkeisestä kaupunkisuunnittelusta ja liikerakentamisesta, jossa tavoitteena on ollut katulinjan yhtenäinen arkkitehtoninen ilme.

Rautateiden risteykseen kehittyneen Pieksämäen kaupungin Keskuskatu saa alkunsa rautatien ylittävästä sillasta ja päättyy harjun laelle, jonne suunniteltu maamerkki toteutui vasta 1956, kun arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema vesitorni valmistui.

Keskuskadun vanhimmat asemakaavan mukaan rakennetut rakennukset ovat Tallikadun ja Lampolahdenkadun välisellä osalla olevat funkistyyppiset kauppa- ja liikerakennukset. Keskuskadun kaupunkikuvallinen ilme on muodostunut yhtenäiseksi, vaikka rakennuskanta onkin peräisin usealta eri vuosikymmeneltä, koska uudisrakennusten volyymi ja sijoittelu vastaa alkuperäistä asemakaavallista ajatusta. Kadun puurivit ovat peräisin 1950-luvulta, ja jalkakäytävien kiveyksellä ja yhtenäisellä katuvalaistuksella on korostettu kadun arkkitehtonista yhtenäisyyttä.

Kontiopuiston yhtenäinen, niin ikään O.-I. Meurmanin kaavaan perustuva pientaloalue liittyy välittömästi kadun itäpäähän (ks. Kontiopuiston omakotialue).
 
Historia
Pieksämäki kasvoi 1889 valmistuneen Savon radan ja 1918 käyttöönotetun poikittaisradan risteykseen. Uudet liikenneyhteydet muokkasivat Pieksämäen kahtia. Aseman seudun ja kirkonkylän taajama-asutus vahvistettiin kauppalaksi 1930. Kaupungiksi Pieksämäki tuli 1962.

Pieksämäen asemakaavarakenteen runkona oleva Keskuskatu perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1934 laatimaan asemakaavaan. Meurmanin rooli suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksen vakiinnuttamisessa, sen ammattikäytäntöjen kehittämisessä ja yhteiskunnallisen painoarvon edistämisessä oli sotien välisenä aikana merkittävä. Hän laati sotien välillä kaavoja yli 20 suomalaiseen kaupunkiin ja kauppalaan.

Keskuskadun historia on kuitenkin jo Meurmannin kaavaa vanhempi, sillä se esiintyy jo arkkitehtuuritoimisto Jussi ja Toivo Paatelan 1922 on laatimassa, vain osittain toteutuneessa Pieksämäen asemakaavassa.

Keskuskadun varren rakennuksista mainittakoon 1925 rakennettu Meriluodon talo eli runoilija Aila Meriluodon lapsuudenkoti, Urheilukentän portti, Keskuskoulu vuodelta 1929, Kinolinna, Sepposen talo, KOP:n talo, POK:n talo ja Osuusliike. Fuktionalististen liikerakennusten suunnittelijoita olivat mm. arkkitehdit Walde Aulanko, Georg Jägerroos ja Pekka Saaremaa.
 
Lisätietoa
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Pieksämäki, Arkkitehtuurikohteita. Kaakkois-Suomen arkkitehdit, Safa 1987.

Ulla Salmela, Urban space and social welfare: Otto-Iivari Meurman as a planner of Finnish towns 1914-1937. Taidehistoriallisia tutkimuksia 30, Taidehistorian seura 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; katutila; kauppa- ja liikerakennus; koulu;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Pieksämäen Keskuskatua.

Pieksämäen Keskuskatua
 
Kartta: Pieksämäen Keskuskatu
 
© Museovirasto 2009