Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Pieksämäki Etelä-Savo

Pieksämäen Keskuskatu

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pieksämäen Keskuskatu
Kuvaus
Pieksämäen Keskuskatu on hyvä esimerkki sotien jälkeisestä kaupunkisuunnittelusta ja liikerakentamisesta, jossa tavoitteena on ollut katulinjan yhtenäinen arkkitehtoninen ilme.

Rautateiden risteykseen kehittyneen Pieksämäen kaupungin Keskuskatu saa alkunsa rautatien ylittävästä sillasta ja päättyy harjun laelle, jonne suunniteltu maamerkki toteutui vasta 1956, kun arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema vesitorni valmistui.

Keskuskadun vanhimmat asemakaavan mukaan rakennetut rakennukset ovat Tallikadun ja Lampolahdenkadun välisellä osalla olevat funkistyyppiset kauppa- ja liikerakennukset. Keskuskadun kaupunkikuvallinen ilme on muodostunut yhtenäiseksi, vaikka rakennuskanta onkin peräisin usealta eri vuosikymmeneltä, koska uudisrakennusten volyymi ja sijoittelu vastaa alkuperäistä asemakaavallista ajatusta. Kadun puurivit ovat peräisin 1950-luvulta, ja jalkakäytävien kiveyksellä ja yhtenäisellä katuvalaistuksella on korostettu kadun arkkitehtonista yhtenäisyyttä.

Kontiopuiston yhtenäinen, niin ikään O.-I. Meurmanin kaavaan perustuva pientaloalue liittyy välittömästi kadun itäpäähän (ks. Kontiopuiston omakotialue).
 
Historia
Pieksämäki kasvoi 1889 valmistuneen Savon radan ja 1918 käyttöönotetun poikittaisradan risteykseen. Uudet liikenneyhteydet muokkasivat Pieksämäen kahtia. Aseman seudun ja kirkonkylän taajama-asutus vahvistettiin kauppalaksi 1930. Kaupungiksi Pieksämäki tuli 1962.

Pieksämäen asemakaavarakenteen runkona oleva Keskuskatu perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1934 laatimaan asemakaavaan. Meurmanin rooli suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksen vakiinnuttamisessa, sen ammattikäytäntöjen kehittämisessä ja yhteiskunnallisen painoarvon edistämisessä oli sotien välisenä aikana merkittävä. Hän laati sotien välillä kaavoja yli 20 suomalaiseen kaupunkiin ja kauppalaan.

Keskuskadun historia on kuitenkin jo Meurmannin kaavaa vanhempi, sillä se esiintyy jo arkkitehtuuritoimisto Jussi ja Toivo Paatelan 1922 on laatimassa, vain osittain toteutuneessa Pieksämäen asemakaavassa.

Keskuskadun varren rakennuksista mainittakoon 1925 rakennettu Meriluodon talo eli runoilija Aila Meriluodon lapsuudenkoti, Urheilukentän portti, Keskuskoulu vuodelta 1929, Kinolinna, Sepposen talo, KOP:n talo, POK:n talo ja Osuusliike. Fuktionalististen liikerakennusten suunnittelijoita olivat mm. arkkitehdit Walde Aulanko, Georg Jägerroos ja Pekka Saaremaa.
 
Lisätietoa
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Pieksämäki, Arkkitehtuurikohteita. Kaakkois-Suomen arkkitehdit, Safa 1987.

Ulla Salmela, Urban space and social welfare: Otto-Iivari Meurman as a planner of Finnish towns 1914-1937. Taidehistoriallisia tutkimuksia 30, Taidehistorian seura 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; katutila; kauppa- ja liikerakennus; koulu;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Pieksämäen Keskuskatua. Soile Tirilä 2006
Pieksämäen Keskuskatua. Soile Tirilä 2006.
Keskuskatua. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2018
Keskuskatua. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2018.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009