på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Mikkeli Etelä-Savo
Ristiinan vanha kuntakeskus
Kuvaus
Ristiinan vanhassa keskustassa kuvastuu kirkon ja pitäjän hallintohistoria tavalla, joka 1900-luvun kasvun myötä on hävinnyt useimmista kirkonkylistä.

Ristiinan vanha kuntakeskus sijaitsee Saimaaseen kuuluvan kapean Yövesi -nimisen lahdelman pohjukassa olevalla kapealla niemiharjanteella.

Ristiinan kirkon ympärillä on säilynyt joukko julkisia rakennuksia kuntakeskuksen muotoutumisen ajoilta 1800-luvun lopulta 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille. Vanhinta kerrostumaa hallintohistoriassa edustavat Brahelinnan rauniot ja 1680-luvulla perustetun everstin virkatalon 1739 rakennettu päärakennus. Linnasta on jäljellä sen luonnonkivisen ensimmäisen kerroksen muurit ja ympärysmuuri.

Kirkkoaukion rakennuksia ovat 1770-luvulta peräisin oleva ristikirkko, 1900-alussa rakennettu kunnantalo sekä varhaista kansakouluarkkitehtuuria edustava kirkonkylän koulu 1883. Seurakunnan nuorempaa rakennuskantaa edustaa Saimaan rannalle sijoitettu, 1940-luvulla valmistunut, Martti Välikankaan suunnittelema pappila.

Kirkkoaukion ja Saimaan välinen alue on säilynyt avoimena maisemana, johon Ristiinan sisävesisatama sijoittuu. Kirkonkylän uusi liikerakentaminen ja tehokkaat liikenneväylät ovat selkeästi erillään historiallisesta keskustasta.
 
Historia
Ristiinan alue kuului 1560-luvulla laajaan Pellosniemen hallintopitäjään. Ristiinan seurakunta erotettiin kreivi Pietari Brahen toimesta itsenäiseksi kirkkoherrankunnaksi 1649 Mikkelin kirkkopitäjästä. Ristiinan vanhan kuntakeskuksen alue alkoi muodostua Pietari Brahen aikana rakennetuista kirkosta ja linnasta.

Pietari Brahe aloitti 1640-luvulla läänityksensä linnan ja asuinresidenssin rakentamisen. Rakennustyö päättyi 1669, jolloin puolustusvarustukset jäivät keskeneräisiksi. Linna rappeutui 1710-luvulla ja purettiin tiili- ja puuosiltaan 1802. Tiiliä käytettiin everstin virkatalon, Uuden Brahenlinnan, rakentamisessa.

Ensimmäinen, Pietari Brahen puolison Christinan mukaan nimetty, kirkko valmistui 1650-luvulla. Sen tilalle valmistui nykyinen kirkko 1775. Ristikirkon suunnitteli Paavo Koponen ja rakennustöitä johti Eskil Collenius. Kirkkoa laajennettiin sakaroiden välisillä lisäosilla, ikkunoita suurennettiin ja lisättiin sekä kirkko vuorattiin remontissa, joka valmistui 1844. Sisätiloja remontoitiin 1881 ja 1928. Kellotapuli rakennettiin 1742 August Sorsan johdolla.

Kirkkoaukiolla oli 1900-luvun alkupuolella kirkon lisäksi julkiset rakennukset kunnantalo, kansakoulu, kruununmakasiini, pitäjänmakasiini ja lainajyvästö sekä joukko asuin- ja liikerakennuksia.

Kirkonkylän kansakoulu aloitti 1799 rakennetun Savon jalkaväkirykmentin virkatalon, Uuden Brahenlinnan, tiloissa. Kansakoulun rakentamispäätös tehtiin 1880-luvun alussa ja valmistuessa 1882 koulu oli Ristiinan pitäjän ensimmäinen varsinainen koulurakennus. Kunnantalon urakoi Aukusti Janhunen vuonna 1900.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Ars. Suomen taide 2. Otava 1988.

Hannele Wirilander, Ristiinan historia I, Pieksämäki 1989.

Historiallisen ajan puolustusvarustuksia Etelä-Savossa. Mikkelin läänin liitto 11/1993.

Hannele Wirilander, Ristiinan historia II, Pieksämäki 1994.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; koulu; kylä; linnoitus; muinaisjäännös; muu hallintorakennus; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Ristiinan kirkko.

Brahenlinnan raunioita Ristiinassa.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Ristiinan vanha kuntakeskus
 
© Museovirasto 2009