Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Sulkava Etelä-Savo

Sulkavan kirkonkylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sulkavan kirkonkylä
Kuvaus
Uitonsalmen molemmille rannoille levinneessä Sulkavan kirkonkylässä on kirkkomaiseman ohella kulttuurihistoriallisesti merkittävintä Alanteentien kaupparakennusten rivi, joka liittyy kirkonkylän 1900-luvun alkupuolella tapahtuneeseen kehitykseen.

Sulkavan hallinto- ja liikekeskus on kasvanut virran etelärannalle ja Uitonvirran kirkonpuoleinen ympäristö edustaa kirkonkylän vanhinta kehitysvaihetta. Historiallisen kirkonkylärakenteen osia ovat maantien varteen keskittyneet 1822 rakennettu kaksoisristikirkko, kirkkomaa tapuleineen ja hautakammioineen, vanha kunnantalo sekä pitäjäntupa ja kirkkoa vastapäätä sijaitseva asuinrakennus. Uitonsalmen rakentamaton ranta muodostaa puistomaisen suojavyöhykkeen kirkon maisemalle. Tiittalan kartano kuuluu maisemallisesti Uitonsalmen kokonaisuuteen. Päärakennus on osittain kaksikerroksinen empiretyylinen keskeissalirakennus, jossa on leveä poikkipääty. Päärakennukseen liittyy talousrakennuksia ja puisto.

Sulkavan pitäjänhallinnon ja kaupan keskus on muodostunut 1800-luvun lopulla Uitonsalmen etelärannalle. Salmen rantaa seuraavan Alanteentien varrella on tuosta vaiheesta säilynyt kirkonkylien 1900-luvun alussa vallinnutta rakennustapaa oivallisesti kuvastava rivistö rakennusvolyymiltään yhtenäisiä rakennuksia, joista useimmissa on alkuaan toiminut kauppaliikkeitä ja mm. meijeri.
 
Historia
Uitonvirta on kapeimmillaan kirkon kohdalla ja se on saanut nimensä vanhan hevosten yliuittopaikan mukaan.

Sulkavan seurakunta on entinen Idänlahti-niminen Säämingin kappeli. Omaksi seurakunnaksi Sulkava itsenäistyi 1630.

Kirkon suunnitteli Charles Bassi ja sen rakensi Matti Salonen 1822. Rakenteellisten heikkouksien vuoksi kirkkoa muutettiin 1853 korottamalla keskiosaa ja kulmaulokkeita. Uudet piirustukset laativat E. Lohrman ja A.E. Granstedt. Rakennustyöstä vastasi J. Tolpo. Kirkon nykyinen sisäasu on 1960-luvulta. Kellotapulin rakensi hollolalainen Matti Petrell 1770. Kaksi ylintä kerrosta muutetiin kahdeksankulmaiseksi 1847 Taavetti Rahikaisen johdolla. Hautakammio on rakennettu vanhan kirkon hirsistä 1753 ensimmäisen kirkon paikalle.

Tiittalan ratsutilan päärakennus rakennettiin 1830-luvulla C.L.Engelin laatiman suunnitelman mukaan.
 
Lisätietoa
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; kylä; kylä; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Uitonsalmen maisemaa. Hannu Vallas 2002
Uitonsalmen maisemaa. Hannu Vallas 2002.
Sulkavan kirkonkylää. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016
Sulkavan kirkonkylää. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009