 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Imatra | Etelä-Karjala | |
Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueet |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueet | ||
| Kuvaus | ||
| Imatran Voiman ja Kuparin asuntoalueet ovat korkeatasoinen esimerkki teollisuuden pyrkimyksestä kohottaa työväestön asuinoloja. Tyyppitaloilla on arkkitehtuurihistoriallista merkitystä.
Imatran Voiman vanhin asuntoalue on peräisin 1920-luvulta, jolloin voimayhtiön työntekijöille rakennettiin rakennusmestari Emil Ekegrenin suunnittelemat kymmenen aumakattoista asuinrakennusta ja perheiden yhteiset talousrakennukset. Työväen asuntoalueen vieressä, Vuoksen rannalla, on johdon asunnoksi samaan aikaan valmistunut Villa Malmi. 1950-luvulla aluetta on laajennettu arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemilla puisilla satulakattoisilla ja vaakavuoratuilla kahdelle perheelle mitoitetuilla tyyppitaloilla. Tähän ns. Uuteen asuinalueeseen kuuluu lisäksi kaksi yhdenperheen omakotitaloa ja yhteinen talousrakennus. Imatran Voiman asuntoalueen kaakkoispuolella on ns. Kuparin alue, jonka asuinrakennuskanta on kuparitehtaan aikainen. Se muodostuu 28 puisesta lomalaudoitetusta aumakattoisesta asuinrakennuksesta, joiden kulmauksissa on sisäänvedetty kuisti sekä viidestä säterikattoisesta, rapatusta kaksikerroksisesta talosta. Kivirakennukset ovat arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemat. Kuparin asuntoalueeseen liittyvät lisäksi 1934 valmistuneet Outokumpu Oy:n kerho- ja juhlatalo Honkapirtti, arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema tehtaan johtajan asuinrakennus sekä kuparitehtaan rakennuskannasta säilyneet entinen paloasema, konttori ja sosiaalirakennus. |
||
| Historia | ||
| Imatrankosken 1928 valmistuneen voimalaitoksen (vuodesta 1932 Imatran Voima Oy) työntekijöille tarkoitetun asuntoalueen vanhin osa valmistui 1921. 1950-luvulla Imatran Voiman asuntoaluetta laajennettiin toimihenkilöille tarkoitetuilla asunnoilla.
Vesivoimalaitos mahdollisti teollisuuden voimantarpeen saannin ja veti teollisuutta alueelle. Outokummun kuparin teollisuuslaitokset, kuparisulatto ja rikkidioksiditehdas perustettiin Imatralle 1933. Rakennustyöt tehtiin 1934-1936. Kuparin asuinalueen rakentaminen alkoi samaan aikaan teollisuuslaitosten kanssa. Outokummun tehdas siirrettiin jatkosodan loppuvaiheessa 1944 kauemmas rajasta, Harjavaltaan. Outokummun entiselle paikalle sijoitettiin 1945 Enso Gutzeitin kemian tehtaat. Tehdas suljettiin 1989. |
||
| Lisätietoa | ||
| Lasse Ojonen, Imatran rakennetun ympäristön kohteet. Imatran kaupunginmuseon julkaisuja 1/1994.
Lasse Ojonen, Imatran teollistuminen ja työväenasuntoalueiden muodostuminen. Imatran kaupunginmuseon julkaisuja 1/1995. Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, Henrik Wager. Inventointiraportti 1997. Timo Österlund, Suurteollisuuden kauppala ja kaupunki. Imatran kirja, toim. Anu Talka. Jyy:n kotiseutusarja n:o 35. Imatran kaupunki. Jyväskylä 1997. Lasse Ojonen, Imatran arkkitehtuuri. Imatran kirja, toim. Anu Talka. Jyy:n kotiseutusarja n:o 35. Imatran kaupunki. Jyväskylä 1997. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaupungin asuintalo; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Imatran Voiman 1920-luvun asuinalue. Soile Tirilä 2000. |
Imatran Voiman asuinalueen klassistisia asuinrakennuksia. Elias Härö 1981. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU